{"id":3596,"date":"2020-03-09T20:35:18","date_gmt":"2020-03-09T18:35:18","guid":{"rendered":"https:\/\/gastrodontti.fi\/wp\/?p=3596"},"modified":"2020-03-15T11:07:16","modified_gmt":"2020-03-15T09:07:16","slug":"food-science-vol-1-mureusoppi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/gastrodontti.fi\/wp\/2020\/03\/09\/food-science-vol-1-mureusoppi\/","title":{"rendered":"Food Science: Vol 1. – Mureusoppi"},"content":{"rendered":"\r\n

Ruuanlaitto on sek\u00e4 tiedett\u00e4 ett\u00e4 taidetta. Ensimm\u00e4iseksi tarkastellaan lihan kypsennyksen tiedett\u00e4 ja syyseuraussuhteita. Miksi paistettu liha joskus menee sitke\u00e4ksi? Mit\u00e4 v\u00e4li\u00e4 on onko pannu kylm\u00e4 vai kuuma? Saako lihan laittaa pannuun j\u00e4\u00e4kaapista? V\u00e4lill\u00e4 lihank\u00e4sittelyyn liittyy paljon tietoa jonka perusteista ei ole mit\u00e4\u00e4n hajua, mutta asiat vaan pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 tietyll\u00e4 tavalla. Avataan n\u00e4it\u00e4 v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Lihan syyt<\/h3>\r\n\r\n\r\n\r\n

Aikakaudella ennen j\u00e4\u00e4kaappeja, lihan kypsennykseen oli toiset syyt kuin nykyisin. Ennen liha kypsennettiin jotta sen taudinaiheuttajat kuolisivat ja ett\u00e4 elimist\u00f6n ei tarvinnut k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niin paljoa energiaa ruuan sulattamiseen kuin raakana sy\u00f6dess\u00e4. Nykyisin ruokahygienian aikana liha kypsennet\u00e4\u00e4n siit\u00e4 yksinkertaisesta syyst\u00e4 ett\u00e4 se olisi paremman makuista ja helpompaa sy\u00f6d\u00e4. Teknisesti se on kuitenkin melkoista tasapainoilua l\u00e4mp\u00f6tilan kanssa, sill\u00e4 lihan eri proteiineissa tapahtuu eri asioita eri l\u00e4mp\u00f6tiloissa.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

\r\n
\"\"\r\n
Kollageenin
kolmoiskierre<\/figcaption>\r\n<\/figure>\r\n<\/div>\r\n\r\n\r\n\r\n

Lihan hitaasti kypsytt\u00e4misess\u00e4 matalassa l\u00e4mm\u00f6ss\u00e4 on se pointti, ett\u00e4 lihaksen sidekudokset ja kalvot jotka joskus kiusaavat sy\u00f6j\u00e4\u00e4 halvemmissa lihapaloissa, sulavat ja liha mureutuu suussa sulavaksi kuin nyht\u00f6possussa konsanaan. Tieteen kielell\u00e4 sidekudoksen kollageeni denaturoituu gelatiiniksi, eli kollageenin kolmoiskierre kiertyy auki kaksoiskierteeksi. Gelatiinihan on siis sama kuin liivate. (Sama muuten tapahtuu kananmunan valkuaisaineille kun se koaguloituu kypsyess\u00e4\u00e4n, mutta ei siis muutu liivatteeksi koska kyseess\u00e4 on eri proteiini.)<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Kollageenimolekyylin denaturaatio on l\u00e4mm\u00f6n ja ajan funktio. Mit\u00e4 enemm\u00e4n l\u00e4mp\u00f6\u00e4 laitetaan lihaan sit\u00e4 nopeammin asioita tapahtuu. Toisaalta, mit\u00e4 kuumemmassa liha kypsyy, sit\u00e4 enemm\u00e4n lihassyyt kutistuvat ja niiden v\u00e4list\u00e4 p\u00e4\u00e4see nestett\u00e4 karkuun. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 pitk\u00e4 kesto, matala l\u00e4mp\u00f6tila. Useimmiten ne lihat joille riitt\u00e4\u00e4 lyhyt paisto, on niit\u00e4 miss\u00e4 kollageenia ei juurikaan ole.\u00a0Sous vide on t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 oivallinen kypsennysv\u00e4line. Koska liha on vakuumissa, siit\u00e4 ei p\u00e4\u00e4se neste karkuun. Etenk\u00e4\u00e4n, kun l\u00e4mp\u00f6tila voidaan pit\u00e4\u00e4 koko ajan tasaisen matalana.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Suomalaisista markettilihoista varsinkin keittolihat ja karjalanpaistilihat vaativat pitk\u00e4n kypsytyksen mureutuakseen. Parhaita lihoja mielest\u00e4ni ovat juuri ne pitk\u00e4\u00e4n kypsytett\u00e4v\u00e4t. Poislukien tietysti Japanilaiset A5-naudat kuten kobe ja wagyu sek\u00e4 yleens\u00e4kin fileet joille riitt\u00e4\u00e4 pelkk\u00e4 pannulla s\u00e4ik\u00e4ytt\u00e4minen. Fileess\u00e4 kun ei juurikaan ole kollageenia. A5-luokitetut naudat on jalostettu sellaisiksi ett\u00e4 lihassyiden v\u00e4liss\u00e4 on runsaasti rasvaa, eli liha on marmoroitunutta. Hyvin marmoroitunut liha ei kuivu vaikka sen pinnan paistaa kuumalla pannulla.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

\r\n
\"\"\r\n
Hyvin marmoroitunutta wagyu-nautaa.<\/figcaption>\r\n<\/figure>\r\n<\/div>\r\n\r\n\r\n\r\n

Useimmat riistalihat ovat my\u00f6skin runsaasti juosseita, mik\u00e4 tarkoittaa ett\u00e4 lihassa on runsaasti kollageenia ja ett\u00e4 lihasten proteiini on kovempaa kuin v\u00e4h\u00e4n k\u00e4ytetyiss\u00e4 lihaksissa kuten fileess\u00e4 tai h\u00e4kkipossun miss\u00e4 tahansa palassa. Ylikypsent\u00e4minen tekee lihalle saman kuin juoksu. L\u00e4mp\u00f6 saa mureankin lihan proteiinin kiinteytym\u00e4\u00e4n. Riista on my\u00f6s mets\u00e4ss\u00e4 treenaamisen takia v\u00e4h\u00e4rasvaista, mik\u00e4 edesauttaa kosteuden karkaamista lihasta.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Riista kannattaa parhaita paloja lukuunottamatta kypsent\u00e4\u00e4 hitaasti padassa. Lihan rasvaisuus on vaikuttaa my\u00f6s kypsennysaikaan. V\u00e4h\u00e4rasvainen liha kuivuu nopeasti kun kuumuus p\u00e4\u00e4see haihduttamaan kosteuden nopeasti. Rasvaisessa lihassa tirisev\u00e4 rasva muodostaa suojaavan kerroksen eik\u00e4 kosteus p\u00e4\u00e4se haihtumaan yht\u00e4 helposti. Rasva ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n haihdu, jolloin siit\u00e4 j\u00e4\u00e4 ruokaan mehevyytt\u00e4. Riista olisi siis hyv\u00e4 kypsent\u00e4\u00e4 matalassa l\u00e4mm\u00f6ssa, ett\u00e4 proteiini s\u00e4ilyy mureana, etteiv\u00e4t nesteet p\u00e4\u00e4se karkuun ja viel\u00e4 pitk\u00e4n aikaa jotta sidekudokset muuttuvat mehev\u00e4ksi gelatiiniksi. (T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 muuten pitk\u00e4\u00e4n keitelty liemi j\u00e4hmettyy hyytel\u00f6ksi j\u00e4\u00e4htyess\u00e4\u00e4n. Sidekudosten kollageeni on muuttunut gelatiiniksi ja liuennut liemeen.)<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Riiputus ja raakakypsytys<\/h3>\r\n\r\n\r\n\r\n
\r\n
\"\"\r\n
Riiputus mureuttaa lihan.<\/figcaption>\r\n<\/figure>\r\n<\/div>\r\n\r\n\r\n\r\n

My\u00f6s se kuinka kauan liha on riippunut vaikuttaa lihan mureuteen. Roikkuessaan lihan omat entsyymit pilkkovat lihan rakennetta eli mureuttaa sit\u00e4. Er\u00e4\u00e4n lihamestarin mukaan ihmiset useimmiten kyselev\u00e4t mahdollisimman tuoretta lihaa, vaikka parhaimmillaan punainen liha on silloin kun sit\u00e4 on roikutettu kylm\u00e4ss\u00e4 14 vuorokautta. Kalan tulee olla tuoretta, mutta lihan hyvin riippunutta. Riiputuksesta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s nime\u00e4 raakakypsytys.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0Riistamiehet mittaavat riiputusaikaa v\u00e4h\u00e4n sen mukaan kuinka kylm\u00e4ll\u00e4 ilmalla ruho roikkuu ja liha on sopivan roikkunutta kun se alkaa v\u00e4h\u00e4n tuoksahtaa. Lihamestarin homma on sitten erilailla tarkkaa l\u00e4mp\u00f6tilojen suhteen. Jos muistini minua palvelee, lihan l\u00e4mp\u00f6tilan pit\u00e4\u00e4 olla koko matkan teurastamosta tiskille 4-6 astetta ja niiss\u00e4 samoissa l\u00e4mm\u00f6iss\u00e4 liha pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s leikata. Vannesaha aiheuttaa kuitenkin kitkaa ja sit\u00e4 kautta koko ruho l\u00e4mpi\u00e4\u00e4. Lihamestarin homma onkin v\u00e4lill\u00e4 hankalaa kun ruho pit\u00e4\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 raahata takaisin kylmi\u00f6\u00f6n j\u00e4\u00e4htym\u00e4\u00e4n. Onneksi meill\u00e4 on omavalvontaj\u00e4rjestelm\u00e4 joka takaa tuoreen sy\u00f6t\u00e4v\u00e4n. Tietty ainoastaan niin kauan kun sit\u00e4 noudatetaan.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

My\u00f6s keitti\u00f6ss\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 entsymaattista mureutusta. Papaijassa oleva papaiini ja ananaksen bromelaiini ovat luonnollisia mureuttajia. N\u00e4it\u00e4 myyd\u00e4\u00e4n molekyyligastronomiakaupoissa jauheina, mutta ihan pelkk\u00e4 ananasmehussa marinointi riitt\u00e4\u00e4. Kokeile joskus.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

\r\n
\"\"\r\n
Dry Ager-raakakypsytyst\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4.<\/figcaption>\r\n<\/figure>\r\n<\/div>\r\n\r\n\r\n\r\n

Eeppinen vaihtoehto em. mureutuksille on Dry Aging-raakakypsytys joka on nyt rantautunut suomeenkin. Siin\u00e4 lihaa ei pakata miss\u00e4\u00e4n vaiheessa vakuumiin, vaan liha saa olla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kolmisen viikkoa raakakypsytyskaapissa, johon on tarkkaan luotu optimaaliset laboratoriomaiset olosuhteet +2\u00b0C ja ilmankosteus 82%. Kaapissa liha altistuu ilman bakteeristolle ja sen pintaan kasvaa homekasvustoa v\u00e4h\u00e4n niinkuin valkohomejuuston pintaan ja lihan pinnassa olevaan rasvaan kasvaa hyvin kypsytetyist\u00e4 juustoista tuttuja natriumglutamaattikiteit\u00e4. Bakteerit, entsyymit ja hapettuminen saavat aikaan sen ett\u00e4 liha tummuu ja lihan maku tiivistyy ja muuttuu hurjan intensiiviseksi. Makuun tulee p\u00e4hkin\u00e4isen umamisia, melkein tryffelim\u00e4isi\u00e4 vivahteita.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Prosessi muistuttaa v\u00e4h\u00e4n italialaisen salamin kypsytyst\u00e4 ja samalla tavalla kuin salamin valkonukkainen kuori riivit\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4lt\u00e4 ennen sy\u00f6mist\u00e4, samoin Dry Aged-raakakypsytyksen j\u00e4lkeen ulommaisin kuivunut lihakerros poistetaan ennen lihan valmistusta. Suosittelen testaamaan. Dry Aged-liha on j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4\u00e4. Paras paikka mielest\u00e4ni Tampereella sen testaamiseen on Ravinteli Huber<\/a>. Sen ikkuna on somistettu upean brutaalisti Dry Ager-kaapeilla joissa voi katsella eri vaiheissa olevien lihapalasten mureutumista. T\u00e4ss\u00e4 on trendi joka saattaa johtaa siihen ett\u00e4 minun on pakko saada kellariini raakakypsytyskaappi.<\/p>\r\n

EDIT: Azoreilla asuvan yst\u00e4v\u00e4ni kysymys Facebookissa johti lis\u00e4selvityksiin. Tino kysyi mit\u00e4 lihalle tapahtuu kun se s\u00e4il\u00f6t\u00e4\u00e4n viiniin, portugalilaiseen Carne Vinha d\u2019alhos – tyyliin. Hyv\u00e4 kysymys. Piti v\u00e4h\u00e4n selvitell\u00e4. Se mit\u00e4 viiniin s\u00e4il\u00f6tylle lihalle tapahtuu on sama kuin Louisianassa etikkaan s\u00e4il\u00f6tylle possulle josta kirjoitin viime kes\u00e4n\u00e4 Pikkel\u00f6ity possu<\/a>-artikkelissa.\u00a0 Viinin pH on about samaa luokkaa ku 5% etikkaliuoksen, eli tosiaan se miten vinha d\u2019alhos syntyy on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sama kun miten etikkaan s\u00e4il\u00f6tty liha toimii. Happokypsyminen saa lihan\/kalan proteiinit denaturoitumaan v\u00e4h\u00e4n samalla tavalla kuin l\u00e4mp\u00f6 ja riiputuskin, mutta eri mittakaavassa. L\u00e4mp\u00f6 denaturoi kaikki proteiinit, mutta lihassa on joitain haponkest\u00e4vi\u00e4 proteiineja jotka kypsyy vaan kuumennuksessa. Samoin kuin taudinaiheuttajien lopullinen h\u00e4\u00e4t\u00f6 onnistuu vaan kuumentamalla.

Alkoholin (kuin my\u00f6s tarpeeksi kovan happamuuden) vaikutus asiassa on se, ett\u00e4 se est\u00e4\u00e4 lihaa fermentoitumasta tappamalla maitohappobakteerit jotka k\u00e4ynnist\u00e4isiv\u00e4t fermentaatioprosessin. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n suolattu liha (niinku vaikka salami) fermentoituu. Sen takia salamiin kasvaa pintaan nukkaa. Se on fermentoitumisen tulosta. Viiniin tai etikkaan s\u00e4il\u00f6tty liha s\u00e4ilyy samanlaisena pitemp\u00e4\u00e4n. Mit\u00e4 nyt denaturoituu tiettyyn pisteeseen. Mit\u00e4 happampaan viiniin tai etikkaan s\u00e4il\u00f6t, sit\u00e4 pitemm\u00e4lle liha ”kypsyy”.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Kylm\u00e4 liha pannulle. Perisynti vai viisasta ruuanlaittoa?<\/h4>\r\n\r\n\r\n\r\n

Useimmilla meist\u00e4 on iskostunut k\u00e4sitys ett\u00e4 liha, etenkin punainen liha olisi nostettava huoneenl\u00e4mp\u00f6\u00f6n jonkin aikaa ennen kokkaamista. Olin itsekin pitk\u00e4n aikaa t\u00e4m\u00e4n opinkappaleen vankkumaton kannattaja ja olin h\u00e4mm\u00e4styksest\u00e4 soikeana l\u00f6ydetty\u00e4ni Anu Hopian molekyyligastronomia.fi blogista artikkelin joka osoitti p\u00e4invastaista. MG klubi oli jopa testannut asiaa vuonna 2015 tieteellisesti p\u00e4tevin menetelmin sokkotesteineen. Ja viel\u00e4 kaikenlis\u00e4ksi toistettavuuden takia useampaan kertaan. Joka kerta tulokset olivat samansuuntaiset. V\u00e4lill\u00e4 selke\u00e4mm\u00e4t, mutta joka tapauksessa tulokset viittasivat siihen ett\u00e4 liha kannattaa kypsent\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4kaappikylm\u00e4n\u00e4.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Jotta ei j\u00e4\u00e4t\u00e4isi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n minun lausuntojen varaan, t\u00e4ss\u00e4 lainaus:
”Tulokset viittasivat\u00a0varsin selv\u00e4sti siihen suuntaan, ett\u00e4 jos jotakin,\u00a0j\u00e4\u00e4kaappikylm\u00e4n\u00e4 kypsennetty liha on monella tapaa\u00a0parempi\u00a0kuin huoneenl\u00e4mp\u00f6inen.\u00a0 Kylm\u00e4n\u00e4 paistettu liha koettiin mehev\u00e4mm\u00e4ksi ja punaisemmaksi kuin huoneenl\u00e4mp\u00f6isen\u00e4 uuniin tuupattu vastaava.\u00a0 My\u00f6s punnitustulokset viittasivat siihen, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4kaappikylm\u00e4n\u00e4 uuniin pistetty liha s\u00e4ilyi mehev\u00e4mp\u00e4n\u00e4 (painoh\u00e4vikki 13,6 \u2013 14,1 %) kuin huoneenl\u00e4mm\u00f6ss\u00e4 esil\u00e4mmitetty vastike (painoh\u00e4vikki 14,1 \u2013 18 %).\u00a0 Miellytt\u00e4vyyspisteiss\u00e4kin kylm\u00e4n\u00e4 uuniin pistetyt lihat voittivat numeroin 12 \u2013 3.”

Kyseess\u00e4 on sen verran pitk\u00e4 artikkeli ett\u00e4 jokainen saa halutessaan k\u00e4yd\u00e4 itse lukemassa lis\u00e4\u00e4 osoitteesta molekyyligastronomia.fi<\/a><\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

\r\n
\"\"\r\n
Kylm\u00e4nkin lihan voi laittaa pannuun mutta kokoliha kannattaa sulattaa.<\/figcaption>\r\n<\/figure>\r\n<\/div>\r\n\r\n\r\n\r\n

Vaikka j\u00e4\u00e4kaappikylm\u00e4n lihan voi yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 kyll\u00e4 paistaa huoletta, j\u00e4isen lihan kanssa t\u00e4ytyy olla eri tavalla varovainen. Liha pit\u00e4\u00e4 saada l\u00e4pi asti l\u00e4mpim\u00e4ksi ett\u00e4 se on sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4. Bakteeritoiminta kun ei lakkaa pakastimessa, ainoastaan hidastuu. Sen takia kerran pakastettua lihaa ei pid\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kovin raa’aksi. Itse en paistaisi pakastettua kokolihaa, mutta my\u00f6nnett\u00e4k\u00f6\u00f6n ett\u00e4 joskus arki on pakottanut heitt\u00e4m\u00e4\u00e4n j\u00e4isen jauhelihan pannulle. Siit\u00e4 karkaa runsaasti nestett\u00e4 koska se sulaa samalla kun kypsyy, mutta jonkinlaista ruokaa siit\u00e4kin saa. Joskus el\u00e4m\u00e4 on.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Raaka liha on suurta herkkua<\/h3>\r\n\r\n\r\n\r\n

Lihan kypsennys ei toisaalta ole aina v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 jos ollaan varmoja siit\u00e4 ett\u00e4 kylm\u00e4ketju on s\u00e4ilynyt ja liha on varmasti tuoretta. Monissa maailman ruokakulttuureissa on upeita raa’asta lihasta tehtyj\u00e4 ruokalajeja. V\u00e4limerell\u00e4 tunnetaan hienoksi siivutetusta naudasta valmistettu carpaccio<\/em>, Suomessakin sy\u00f6d\u00e4\u00e4n slaavilaisia vaikutteita saanut tartarpihvi\u00e4 josta kirjoitin enemm\u00e4n lindstr\u00f6minpihvien yhteydess\u00e4<\/a> ja pakkaskohmeinen suomiversio carpacciosta eli riimih\u00e4rk\u00e4 on mahtavaa herkkua. Levantissa sy\u00f6d\u00e4\u00e4n Kibbeh nayyeh-meze\u00e4 (alkupalaa) joka on bulgurvehn\u00e4\u00e4n sekoitettua raakaa lampaan jauhelihaa ja Japanissa lihasashimi on synnytt\u00e4nyt aivan omanlaisensa lihanjalostustaiteen josta em. Kobe ja wagyu ovat esimerkkej\u00e4 (n\u00e4ist\u00e4 kirjoitin Japanin hiiligrillauksen<\/a> yhteydess\u00e4). Usein kuitenkin raa’an lihan maku on sellainen ett\u00e4 siit\u00e4 oppii nauttimaan vasta kun makuaisti on jalostunut hieman perisuomalaisesta keng\u00e4npohjaksi paistetusta possunfileest\u00e4.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Lihan kypsennys on jalo taide, mutta vasta raa’an lihan tarjoaminen on merkki todellisesta taituruudesta.<\/strong><\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Toivottavasti t\u00e4m\u00e4 pieni sukellus lihansyiden syv\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4h\u00e4n antoi inspiraatiota. Itselleni ainakin k\u00e4vi niin.

Seuraavassa jaksossa k\u00e4sittelemme sokeria, t\u00e4rkkelyst\u00e4 ja aminohappoja. Koetan parhaan kykyni mukaan avata k\u00e4sitteit\u00e4 karamellisaatio, maillard-reaktio perunan ja sipulin avulla.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Kuvat:
Collagen_(triple_helix_protein_with_schematic_ribbons).jpg<\/a> – Eric Hahn \/ CC BY-SA (https:\/\/creativecommons.org\/licenses\/by-sa\/4.0)
Dry Aged beef <\/a>– Jan Persiel\/Flickr
Loput DepositPhotos<\/p>\r\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ruuanlaitto on sek\u00e4 tiedett\u00e4 ett\u00e4 taidetta. Ensimm\u00e4iseksi tarkastellaan lihan kypsennyksen tiedett\u00e4 ja syyseuraussuhteita. Miksi paistettu liha joskus menee sitke\u00e4ksi? Mit\u00e4 v\u00e4li\u00e4 on onko pannu kylm\u00e4 vai kuuma? Saako lihan laittaa pannuun j\u00e4\u00e4kaapista? V\u00e4lill\u00e4 lihank\u00e4sittelyyn liittyy paljon tietoa jonka perusteista ei ole mit\u00e4\u00e4n hajua, mutta asiat vaan pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 tietyll\u00e4 tavalla. Avataan n\u00e4it\u00e4 v\u00e4h\u00e4n. Lihan syyt […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3673,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_mi_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"spay_email":"","jetpack_publicize_message":"Food Science: Vol 1. - Mureusoppi\n*Varoitus. T\u00e4m\u00e4 artikkeli k\u00e4sittelee vain ja ainoastaan lihaa.*\nMit\u00e4 tapahtuu lihassa kun se kypsyy? Miksi possu muuttuu pannussa keng\u00e4npohjaksi? Mit\u00e4 on Dry Aged-liha? Jos kysymykset kiinnostaa, koetan vastata niihin. ","jetpack_is_tweetstorm":false},"categories":[2,5],"tags":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/gastrodontti.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/artikkelikuva-mureusoppi.jpg","jetpack_publicize_connections":[],"yoast_head":"\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\t\n\t\n\n\n\n\n\t\n\t\n\t\n