{"id":694,"date":"2019-01-21T11:30:33","date_gmt":"2019-01-21T09:30:33","guid":{"rendered":"http:\/\/gastrodontti.home.blog\/?p=694"},"modified":"2020-10-22T20:34:53","modified_gmt":"2020-10-22T17:34:53","slug":"penangin-salmikiinalainen-kulttuuri-ja-sen-kulinaariset-tavat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/gastrodontti.fi\/wp\/2019\/01\/21\/penangin-salmikiinalainen-kulttuuri-ja-sen-kulinaariset-tavat\/","title":{"rendered":"Penangin salmikiinalainen kulttuuri ja sen kulinaariset tavat."},"content":{"rendered":"\n

Viel\u00e4 sananen Penangin ruokakulttuurista. Lauantaisessa postauksessa Penangista mainitsin sivulauseessa ett\u00e4 kiinalaisia on ollut Penangissa jo Ming-dynastian ajoista l\u00e4htien. Historia asian ymp\u00e4rill\u00e4 on siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin mielenkiintoinen ett\u00e4 p\u00e4\u00e4tin kirjoittaa asiasta lis\u00e4\u00e4. Ja ruoka. Se saa veden kielelle pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n reseptej\u00e4 lukemalla.<\/p>\n\n\n\n

Er\u00e4\u00e4n mielenkiintoisen vivahteen Penangin ruokakulttuuriin tuovat lis\u00e4ns\u00e4 niin kutsutut salmikiinalaiset. Tai baba nyonya<\/em>t tai peranakan-<\/em>kiinalaiset kuten heid\u00e4n kulttuurinsa j\u00e4lkel\u00e4iset itse\u00e4\u00e4n kutsuvat. Aluksi lyhyesti historiasta. <\/p>\n\n\n\n

L\u00f6yt\u00f6retkeilij\u00e4 Zheng He:n levitetty\u00e4 islamia Kaakkois-Aasiaan Malakan niemimaata nousi hallitsemaan Malakan sulttaani. Ming-kauden keisari muodosti Malakan sultanaatin kanssa kauppasuhteet sill\u00e4 seurauksella ett\u00e4 Malakan salmen rannoille alkoi 1400-luvulla muuttoliike joka koostui l\u00e4hinn\u00e4 kiinalaisista virkamiehist\u00e4 ja kauppiaista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Legendan mukaan Ming-keisari l\u00e4hetti tytt\u00e4rens\u00e4 Hang Li Po:n Malakan sulttaanille kiitokseksi sulttaanin l\u00e4hett\u00e4mist\u00e4 lahjoista. Prinsessan mukana seurueeseen kerrotaan kuuluneen 500 nuorta aatelista Kiinasta. N\u00e4ist\u00e4 kerrotaan sittemmin periytyneen Salmikiinalainen kulttuuri. Legendasta ei ole historiallista tietoa, mutta se tiedet\u00e4\u00e4n ett\u00e4 muuttoaalto koostui l\u00e4hinn\u00e4 Guangdongista ja Fujianista l\u00e4hteneist\u00e4 miehist\u00e4 jotka asettuivat sultanaatin alueelle ja meniv\u00e4t paikallisten naisten kanssa naimisiin.

Muutamien sukupolvien kuluessa salmikiinalaisten j\u00e4lkel\u00e4iset olivat muodostaneet selke\u00e4sti erottuvan erilliskulttuurin, jossa oli piirteit\u00e4 sek\u00e4 malakan kulttuureista ett\u00e4 etel\u00e4-Kiinasta. Salmikiinalaisten keskuudessa oli tavallista l\u00e4hett\u00e4\u00e4 tytt\u00e4ri\u00e4 Kiinaan etsim\u00e4\u00e4n aviomiehi\u00e4 tai ett\u00e4 Kiinasta tuotiin morsiamia Salmikiinalaisille pojille. T\u00e4ll\u00e4 tavoin Salmikiinalainen kulttuuri pysyi erillisen\u00e4 eik\u00e4 t\u00e4ysin sekoittunut alueen malajilaiseen yhten\u00e4iskulttuuriin.

Salmikiinalaisia kulttuureita kehittyi my\u00f6s Indonesian Jaavalla ja Thaimaan Phuketissa, mutta t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa keskityn l\u00e4hinn\u00e4 Malakan niemimaan peranakan<\/em>-kulttuuriin. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Salmikiinalainen pariskunta 1930-luvulla.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Malakan sulttaanikunnassa salmikiinalaiset eiv\u00e4t ehtineet asua edes sataa vuotta, kun 1500-luvun alussa raskaasti aseistetut portugalilaiset imperialistit h\u00e4vitettiv\u00e4t Malakan sulttaanikunnan ja valtasivat sen alueen. Siirtomaa-aika oli alkanut ja koko Kaakkois-Aasia oli muuttunut l\u00e4nsimaisten valtapyrkimyksien pelikent\u00e4ksi. Salmikiinalaiset omaksuivat vuorostaan piirteit\u00e4 portugalilaisten siirtomaaherrojen kulttuurista. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Batiikkiv\u00e4rj\u00e4ys, hollantilainen pitsi ja kiinalainen koruommel kohtaavat baba nyonya-<\/em>kulttuurin asuissa.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

My\u00f6s Hollannin It\u00e4-Intian kauppakomppania havitteli Malakan rikkauksia ja aloitti 1600-luvun alussa kampanjan tuhotakseen portugalilaisten vallan alueella. Hollantilaiset valtasivat portugalilaisten alueet lopullisesti vuonna 1641 ja peranakan-<\/em>kiinalaiset alkoivat opetella hollantilaista pitsinnypl\u00e4yst\u00e4 perinnek\u00e4sity\u00f6n\u00e4.

Hollannin It\u00e4-Intian kauppakomppania (VOC) hallitsi niemimaata l\u00e4hes kaksi vuosisataa. 1700-luvulla Britit opettivat kiinalaiset polttamaan oopiumia ja oopiumisotien j\u00e4lkeen alistivat Kiinan siirtomaakseen. 1800-luvulla Euroopassa riehuneiden Napoleonin sotien j\u00e4lkimainingeissa Britit ja Hollantilaiset vaihtoivat k\u00e4si\u00e4 vuonna 1824. Malakan niemimaa sek\u00e4 Singapore siirtyi Brittil\u00e4isen Imperiumin hallintaan ja Hollanti sai brittien siirtokunnat Malakansalmen etel\u00e4puolella Sumatralla.
<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4st\u00e4 alkoi toinen, suurempi kiinalaisten muuttoaalto manner-Kiinasta. Peranakan-<\/em>kulttuuri sai vetoapua my\u00f6s kun baba nyonyat kaikkialta Malakan niemimaalta hakeutuivat brittien hallitsemiin Salmisiirtokuntiin Penangiin, Singaporeen ja Malakkaan. Jopa siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ett\u00e4 niiden asukkaista enemmist\u00f6 oli kiinalaistaustaisia. Peranakan<\/em>-kiinalaiset saivat siirtomaais\u00e4nnilt\u00e4 usein korkeakoulutuksen sill\u00e4 heid\u00e4n kielitaitonsa kattoi sek\u00e4 kiinan- ett\u00e4 malaijinkieliset kansanosat paremmin kuin mannerkiinalaisilla siirtolaisilla. Salmikiinalaiset muodostivat siirtokunnissa kauppias- ja virkamiesluokan jonka kautta Britit hallitsivat siirtokuntien kasvavaa kiinalaisv\u00e4est\u00f6\u00e4 sek\u00e4 pient\u00e4 malajiv\u00e4hemmist\u00f6\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"Image
Peranakan-kartanossa Penangissa erottaa viel\u00e4 selv\u00e4sti kiinalaisia vaikutteita.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Siirtomaa-ajan l\u00e4hestyess\u00e4 loppuaan, intialaisten kapinoivat ja Britil\u00e4inen imperiumi p\u00e4\u00e4tti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Singaporea ja Penangia vankisiirtokuntina. N\u00e4in siirtokuntiin saatiin my\u00f6s intialaista kulttuuria, jotka vaikuttivan my\u00f6s salmikiinalaisten kulttuurissa. Itse asiassa nimess\u00e4 baba nyonya<\/em> n\u00e4kyy hyvin koko Penangin salmikiinalainen historia.  Baba <\/em>tulee intian hindustanin kielest\u00e4 ja tarkoittaa arvostettua vanhusta tai isois\u00e4\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 nimell\u00e4 Intiasta saapuneet vangit puhuttelivat salmikiinalaisia byrokraatteja. Nyonya<\/em> taas on muuntunut portugalin kielen sanoista dona<\/em> ja senhora<\/em> joilla puhuteltiin korkea-arvoista rouvaa.<\/p>\n\n\n\n

Salmikiinalaisten kulttuuri kukoisti itsen\u00e4isen\u00e4 Salmisiirtokunnissa viel\u00e4 1900-luvulle asti. Vuonna 1929 Yhdysvalloissa suuresta p\u00f6rssiromahduksesta alkanut lama l\u00f6i kuitenkin laineitaan tsunamin tavoin my\u00f6s Brittil\u00e4isess\u00e4 Imperiumissa ja osui etenkin salmikiinalaisten hallitsemaan kumikauppaan. Samalla kun lama vei peranakan-<\/em>kiinalaisilta varallisuuden, toinen maailmansota teki tuloaan. Vuonna 1941 japanilaiset valtasivat Malakan niemimaan ja vaikka britit saivatkin sodan j\u00e4lkeen alueet lyhyeksi aikaa takaisin, ei salmikiinalaisten erilliskulttuuri en\u00e4\u00e4 koskaan noussut entisekseen himmeni hiljalleen Malakan niemimaan historialliseksi taustakankaaksi.<\/p>\n\n\n\n

Peranakan-keitti\u00f6<\/h1>\n\n\n\n

Salmikiinalaista keitti\u00f6t\u00e4 kutsutaan usein nimill\u00e4 peranakan cuisine <\/em>ja  nyonya cuisine<\/em>. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ne ovat siis sama asia. Peranakan-keitti\u00f6ss\u00e4 yhdistyv\u00e4t manner-Kiinan Guangdongin ja Fujianin keitti\u00f6perinteet Malakansalmen raaka-aineisiin ja historiallisiin lis\u00e4mausteisiin.
Keitti\u00f6n kiinalaisten juurien ansiosta Penangilla sy\u00f6d\u00e4\u00e4n nuudeleita. Samoin penangin stir-fryt ovat l\u00e4ht\u00f6isin Fujianin wok-perinteest\u00e4. Penangilaisessa nyonya-keitti\u00f6ss\u00e4 vilahtelee my\u00f6s intialaisia mausteita ja viitteit\u00e4 portugalilaisista, hollantilaisista ja brittil\u00e4isist\u00e4 vaikutteista. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Assam laksa<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Peranakan-keitti\u00f6 on yksi vanhimmista fuusiokeitti\u00f6ist\u00e4. Siin\u00e4 on runsaasti paikallista vaihtelua riippuen siit\u00e4 puhutaanko Penangin peranakan-keitti\u00f6st\u00e4 vai Singaporen. Esimerkkin\u00e4 vaikkapa eilisen keitto Laksa. Se on kehitelty Penangissa ja sik\u00e4l\u00e4inen versio Assam laksa<\/em> on hapan, tulinen ja tamarindilla maustettu. Laksa Lemak<\/em> on jonka resepti on edellisess\u00e4 postauksessa on Singaporen peranakan-keitti\u00f6st\u00e4 kotoisin ja siin\u00e4 tuntuvat selv\u00e4sti enemm\u00e4n indonesialaisen keitti\u00f6n vaikutteet kookosmaidon ja kurkumanjuuren muodossa. Siam laksa<\/em> on taas Phuketin peranakan-keitti\u00f6t\u00e4, siihen tulee thaimaalaista punaista currya, kookosmaitoa, runsaasti sitruunaruohoa, katkarapuja ja muistuttaa l\u00e4heisesti Tom Yam Gung – keittoa. <\/p>\n\n\n\n

Penangilaisen babi assam<\/em> possupadan juuret ovat portugalilaisessa
carne de vinha d’alhos<\/em> ruuassa, jossa on possunlihaa ja valkosipulia viiniss\u00e4. Merimiehet toivat t\u00e4m\u00e4n euroopasta, sill\u00e4 se s\u00e4ilyi hyvin viinin etikoituessa. Penangilla viini korvattiin tamarindilla, mutta muuten
babi assam<\/em> on hyvin l\u00e4heist\u00e4 sukua vinha d’alhos:<\/em>lle. (Fun fact: t\u00e4st\u00e4 samasta ruuasta on muuten syntynyt my\u00f6s Intian Goan ylpeys, vindaloo).<\/p>\n\n\n\n

Friteerattu kana penangin tapaan on nimelt\u00e4\u00e4n Inchi Kabin<\/em>. Siin\u00e4 kana marinoidaan kookosmaidossa ja mausteissa joista ensimm\u00e4isen\u00e4 tulee mieleen Intia. Friteerauksen j\u00e4lkeen kanat dipataan kastikkeeseen johon tulee worcestershire-kastiketta, sinappijauhetta ja limettimehua.
God save the Queen!<\/p>\n\n\n\n

\"\"\/
Kepayang.<\/em> Tuoreena yht\u00e4 \u00e4k\u00e4inen kuin korvasieni. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4piirteitt\u00e4in peranakan-keitti\u00f6t ovat paikasta riippumatta tulisempia, mausteisempia, yrttisempi\u00e4 ja ennenkaikkea happamapia kuin malaijilaiset vastineensa. Peranakan-keitti\u00f6n ruoka on my\u00f6s slow foodia. Aineksia marinoidaan tuntitolkulla ja usein raaka-aineetkin tulee valmistella huolella, parhaimmillaan viikkokausia ennenkuin ne ovat keitti\u00f6kunnossa. Esimerkiksi kepayang-<\/em>puun (lat. Pangium edule)<\/em> siemenet, joita saa Kaakkois-Aasian mangrovesoilla kasvavasta puusta sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t tappavia pitoisuuksia sinihappoa eli syaanivety\u00e4. Siemenet keitet\u00e4\u00e4n, haudataan maahan tuhkaan ja banaaninlehtiin k\u00e4\u00e4rittyn\u00e4 40 p\u00e4iv\u00e4ksi, jonka j\u00e4lkeen syanidi on fermentoitunut vesiliukoiseksi. Sen j\u00e4lkeen siemenet keitet\u00e4\u00e4n uudestaan ja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n mausteena. Maistuu kuulemma hivenen laadukkaalle tummalle suklaalle. Kiinnostaisi tiet\u00e4\u00e4 kuka t\u00e4m\u00e4nkin on keksinyt.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 kuitenkin t\u00e4lle p\u00e4iv\u00e4lle resepti johon ei tule mit\u00e4\u00e4n syanidia sis\u00e4lt\u00e4nytt\u00e4 ja ainekset l\u00f6ytyv\u00e4t verrattain helposti Suomesta, etenkin jos kaupungista sattuu l\u00f6ytym\u00e4\u00e4n kalakauppa. <\/p>\n\n\n\n

\n

Char Kway Teow<\/a><\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n

<\/p>\n

<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viel\u00e4 sananen Penangin ruokakulttuurista. Lauantaisessa postauksessa Penangista mainitsin sivulauseessa ett\u00e4 kiinalaisia on ollut Penangissa jo Ming-dynastian ajoista l\u00e4htien. Historia asian ymp\u00e4rill\u00e4 on siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin mielenkiintoinen ett\u00e4 p\u00e4\u00e4tin kirjoittaa asiasta lis\u00e4\u00e4. Ja ruoka. Se saa veden kielelle pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n reseptej\u00e4 lukemalla. Er\u00e4\u00e4n mielenkiintoisen vivahteen Penangin ruokakulttuuriin tuovat lis\u00e4ns\u00e4 niin kutsutut salmikiinalaiset. Tai baba nyonyat tai peranakan-kiinalaiset kuten […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":2312,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_mi_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"spay_email":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_is_tweetstorm":false},"categories":[2,4],"tags":[1946,3380],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/gastrodontti.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2019\/01\/artikkelikuva-peranakan.jpg","jetpack_publicize_connections":[],"yoast_head":"\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\t\n\t\n\n\n\n\n\t\n\t\n\t\n