Siitä kuka herra Jansson on ollut ja miksi häntä on pitänyt kiusata anjoviksella, eli kilohaililla laatikossa, on monta tarinaa. Erään tarinan munkaan Jansson viittaa Per Janzoniin joka oli 1800-luvulla vaikuttanut oopperalaulaja. Tarinan mukaan Janzon kutsui taiteilijatovereitaan esitysten jälkeen syömään tätä keksimäänsä herkkuruokaa.

Toinen tarina taas kertoo Erik Janssonista, joka oli saman ajan lahkolaissaarnaaja, joka lähti Ruotsista maanpakoon seurakuntansa kanssa. Yhdysvalloissa Jansson perusti Bishop Hill – nimisen kommunistisen yhteisön ja tarinan mukaan miehen heikkous kyseiseen anjovisruokaan oli siinä määrin traaginen, että mies menetti yhteisönsä luottamuksen ruuan takia ja myöhemmin tuli ammutuksi erään seurakuntalaisensa toimesta.

Ruokahistorioitsijat ovat tosin sitä mieltä, että tätä tarinaa kerrotaan ainoastaan Bishop Hillin Ruotsi-museossa, eikä senkään alkuperään ole uskominen, sillä Janssonin kiusaus sellaisessa muodossa kuin sitä nyt syödään, on keksitty vasta 1900-luvulla ja silloinkin sitä kutsuttiin alkuaikoina vain anjovislaatikoksi. Jäänee siis ikuiseksi mysteeriksi tämä Janssonin henkilöllisyys ja hänen kiusauksensa alkuperä. 

Anjovis, sardelli, kilohaili, mikä?

Ensimmäiseksi pitää selvittää tämä pohjoismaalaisia usein hämmentävä asia. Anjovis ei sisällä anjovista. Sitä mitä meillä syödään anjoviksena on kilohailia mausteliemessä, eikä sillä ole mitään tekemistä anjoviksen kanssa mitä muualla syödään. Englannin anchovy  ja ranskan anchois on sitä oikeata anjovista, mikä taas meillä tunnetaan nimellä sardelli. Sekaannus pääsi syntymään, kun saksalaiset kehittelivät mausteliemessä säilötyn pikkukalan, mitä kutsuivat kauppanimellä Anchosen. Säilykkeessä saattoi olla silliä, silakkaa tai kilohailia, mutta nimi pääsi vakiinnuttamaan asemansa anjoviksena.

Siinä vaiheessa kun Välimeren anjovista tuli pohjoisille markkinoille, oli jo liian myöhäistä, sillä nimi anjovis ja sen johdannaiset olivat juurtuneet varsinkin pohjoismaissa keittiökieleen. Aitoa anjovista alettiin tämän jälkeen kutsua sardelliksi. Sardelli on Atlantilla, Pohjanmeressä, Välimeressä ja Mustallamerellä elävä sillikala.  Asiaa tietysti sotkee vielä sekin, että Pohjois-Amerikassa syödään vielä kolmannenlaista anjovista, joka taas on Etelä-Amerikassa elävä sardellilaji, eikä kulinaarisesti pärjää euroopan anjovikselle, eli sardellille lainkaan. Ei siis ihme että asiasta saattaa mennä sekaisin.

Välimeren ruuissa ja maustekastikkeissa näkee resepteissä usein anjovista, mutta se ei siis todellakaan ole sama asia, kun mitä meiltä saa kaupasta. Olemme Gastrodonnan kanssa kerran tehneet sen virheen, ettemme ymmärtäneet tätä eroa ja syömäkelvotonta tuli. Yllättävää toisaalta, että Pasta Puttanescaan tämä meikäläinen anjovis taas sopi oikein hyvin.  Muistakaa katsoa mistä resepti on kotoisin ja valita sen mukaan anjoviksen tai sardellin jos haluaa tehdä autenttista ruokaa. Sardelliakin nimittäin saa Suomesta, ainakin isommista kaupungeista hyvin varustelluista automarketeista ja niiden herkkukaupoista. Sardelli maistuu kuulemma silakalle, joten se istuu kuitenkin suomalaiseen makuun oikein mainiosti.             

Janssonin kiusaukseen kuitenkin kuuluu tätä ”scandinavian anchovy”, eli kilohailia mausteliemessä. Tänään teemmekin sitä, sillä kilohaili on eettisesti kestävä kalalaji ja sitä kehoitetaan suosimaan WWF:n kalaoppaassa. Aito anjovis, eli sardelli on eettisesti keltaisella, joten sitä kannattaa vielä harkita. 

Janssonin kiusaus Gastrodontin tapaan.

• 1kg perunoita
• 2 prk anjovisfileitä (eli kilohaili)
• 1 anjovispurkin mausteliemi
• 2 sipulia
• 3 kynttä valkosipulia
• 3dl kermaa
• 2dl maitoa
• merisuolaa
• valkopippuria
• tilliä
• voita

Valmistelu:

Kuori ja suikaloi perunat. Kuori ja silppua sipuli, hienonna valkosipulinkynnet, valuta anjovisfileet. Silppua tilliä. Voitele vuoka, mieluiten voilla. Yhdistä kerma, maito ja mausteliemi. 

Valmistus:

Lado vuokaan kerroksina ensin puolet perunoista, rouhi hieman suolaa ja valkopippuria päälle, sitten kerros sipulia ja valkosipulia, sen päälle anjovisfileet joiden päälle loput perunat ja taas hieman suolaa. Kaada kerma-maitoliemi laatikkoon niin että perunat peittyvät. Ripottele päälle tilliä. Paista 200 asteisessa uunissa noin 45 minuuttia. Tarkista kypsyys ja lisää kerma-maitolientä jos laatikko näyttää kuivalta ja paista kunnes perunat ovat kypsiä ja päältä rapeita.

Kasvis-janssoni Pelle Pelottomille:

Kasvisversio on vaikea toteuttaa, koska janssoninkiusaus on lähinnä perunalaatikkoa jossa on anjovista ja makua on vaikea jäljitellä ilman anjovista. Voisi kokeilla prässätä tofua ja marinoida sen mausteliemessä johon tulee vettä, sokeria, suolaa, öljyä, tomaattipyrettä, etikkaa ja mausteiksi kanelia, inkivääriä, kardemummaa, valkopippuria, neilikkaa ja muskottipähkinää. Mittasuhteista en osaa sanoa mitään, mutta jos joku innostuu kokeilemaan, niin haluaisin kuulla asiasta jälkikäteen.