Brittiläis-intialais-bangladeshilainen käytännönpila.
Tähän curryyn päättyy tältä erää Intian kierroksemme. Lisää seuraa tulevaisuudessa, sillä koko ajan löytyyy stooreja ja reseptejä jotka pitäisi kirjoittaa, mutta välillä pyörähdetään Konkistadorien jalanjäljillä Karibialla ja Etelä-Amerikassa. Historiaosuus saattaa olla hivenen synkkää luettavaa, mutta reseptit ovat hienoja. Käydään kuitenkin läpi vielä yksi curry.
Eräs lukijani toivoi tämän curry käsittelyä blogissa. Tämä ei tosin enää ole kasvisruokaa eikä täysin oikeaoppisesti intialaistakaan, mutta tarina on hauska ja sopii vapuksi kuin vappunenä teekkarin punoittavaan naamaan. Tälle currylle olisi kyllä tilausta Suomessakin.
Teoriassa tämä ruoka on intialaista taustaltaan vaikka se onkin kehitelty Brittein saarella ja bangladeshilaisten toimesta. Toisaalta Bangladesh on entistä Intiaa ja Briteilläkin oli sormensa pelissä Intian kanssa joten menköön tällä kertaa. Koska tämä on brittiläiseen makuun suunniteltu ruoka, tätä reseptiä en ole miedontanut suomalaiseen suuhun sopivaksi.
Phall on alunperin 70-luvulla jossain päin Brittein saaria intialaisessa ravintolassa kehitelty ruoka. Tuohon aikaan briteissä ainoastaan ravintoloista sai alkoholia pubien sulkeutumien jälkeen ja Intialaiset ravintolat olivat myöhimpään auki. Valomerkin jälkeen saapuvat känniset asiakkaat olivat rasistisia öykkäreitä jotka alkoivat usein tapella ja käyttäytyä perin samalla tavalla kuin suomalaiset valomerkin jälkeen.
Eräs bangladeshilainen ravintoloitsija (useimmat intialaiset ravintolat Briteissä oliva tuolloin bangladeshilaisten siirtolaisten pyörittämiä) hermostui pubien sulkemisaikaan ravintolaan saapuviin örveltäjiin, jotka halusivat jatkaa juomista syömisen varjolla. Yleensä kyseessä oli lauma kovaäänisiä ja huonokäytöksisiä sällejä jotka kilpailivat siitä kuka syö tulisinta ruokaa ja haukkuivat ravintolan ruokaa mauttomaksi ja ravintolanpitäjää rasistisilla solvauksilla.
Kun eräs haukkui ravintolan vindaloon liian miedoksi ja kysyi ravintoloitsijalta eikö tällä oikeasti ollut mitään tulisempaa, yrittäjä tajusi tilaisuutensa tulleen. Hän palasi keittiöön ja otti annoksen valmiiksi kypsennettyä lammascurrya, pilkkoi sekaan kourallisen tulisia chilejä ja pari kolme ruokalusikallista chilijauhetta. Annos tarjoiltiin nimellä Phall Curry. Tarina ei kerro millä tavalla lager-häiriköt annokseen suhtautuivat, mutta klassikko oli syntynyt.
Todennäköisesti syntyessään se on ollut vähemmän tulista kuin nykyään, sillä tuliset chilit ovat saaneet 2000-luvulla faneja jotka trippailevat supertulisilla chileillä. Brittein saarilta phall on luonnollisesti siirtynyt Yhdysvaltoihin jossa henkselienpaukuttelu on kansallispiirre. Kun Israelilaiset suunnittelivat kokeilumielessä .50 kaliiperin pistolin ajoneuvontorjuntaan koska sellaiselle olisi ollut tarvetta. Desert Eagle pysäyttää lähestyvän terroristin auton osumalla moottorilohkoon. Israelilaiset totesivat sen liian hankalaksi. Yhdysvaltalaiset olivat tarpeeksi öykkärimäisiä ottaakseen aseen sarjatuotantoon. Nykyisin Desert Eaglea myydään vaikka kullattuna maassa jossa suunnitelmanmukaista käyttöä on verrattain vähän vain koska se on ”maailman tehokkain käsiase”.
Jenkit tekivät saman Phall currylle. Nykyisin tulisin tunnettu phall valmistetaan New Yorkissa intialaisessa ravintolassa, missä kokki valmistaa ruuan kaasunaamari päässä. Siihen tulee kymmentä eri chiliä, mm habaneroa, scotch bonnettia ja bhut jolokiaa eli ’haamupippuria’ jota Intian armeija käyttää terrorismintorjuntajoukkojen chilikranaateissa. Keskimäärin aterian scovillet menee jossain miljoonan SHU:n kieppeillä Ateriointikokemuksiin kyseisen annoksen ääreltä on liittynyt hikoilua, itkua, oksentelua, hallusinointia ja sairaalareissuja. Pöljien hommaa.
Tämän herkun syöjät ovat yleensä valkoisia ylikompensointiongelmista kärsiviä valkoisia miehiä tai itsesuojeluvaiston puutteesta kärsiviä chilipäitä. Aasialaiset eivät Phall currya yleensä tilaa.
Phall curry on tomaattipohjainen curry jonka valmistetaan joko alkuperäisen reseptin mukaan lampaasta tai nykyisin usein myös kanasta. Rehellisyyden nimissä, tähän tulee niin paljon chiliä että en ole varma kuka enää maistaa mitä lihaa tässä on käytetty. Ei ole kaukana että voisi kirjoittaa tämän olevan chilipohjainen curry, mutta arvioikaa itse. Jos uskallatte. Omat chilitrippailuvuodet alkavat olla jo takanapäin ja kaipaan ruuassa enemmän makua kuin kipua, mutta tässäpä resepti testattavaksi:
Kana-Phall
Ainekset:
- 3 kananrintaa
- 1 iso sipuli hienonnettuna
- 1tlk tomaatteja muussattuina
- 5cm pätkä inkivääriä hienonnettuna
- 6 kynttä valkosipulia
- 4 rkl tuoretta korianteria silputtuna
- 12 habaneroa pilkottuna (muista kumihanskat)
- 1.5 dl curryjauhetta (kyllä, desiä)
- 3 tl chilijauhetta
- 5 rkl ruokaöljyä tai gheetä.
- 2 tl garam masalaa
- suolaa maun mukaan
Valmistelu:
Hienonna sipuli, inkivääri ja valkosipuli. Silppua korianteri. Pilko habanerot kumihanskat käsissä (chilin kapsaisiini imeytyy ihon läpi vaikka et tökkisikään itseäsi silmiin). Tee teelusikallisesta garam masalaa, curryjauheesta ja chilipulverista tahna lisäämällä vähän kerrallaan vettä.
Valmistus:
Kuumenna öljy isossa pannussa. Lisää sipuli ja kuullota viitisen minuuttia. Lisää inkivääri, valkosipulit ja habanero. Paistele viitisen minuuttia keskilämmöllä (ja koeta olla hengittämättä. Tämä polttaa huuruinakin.)
Lisää currychilitahna ja paista sekoitellen parikymmentä sekuntia että maut sekoittuu. Lisää kananrinnat ja paista paistopinnat umpeen. Lisää tomaattimurska ja sekoita huolella. Lisää suolaa maun mukaan. Pienennä lämpötila miedolle ja hauduta kannen alla 20 minuuttia.
Ripottele päälle loppu garam masala ja silputtu korianteri. Maistele ja tarkista suola ja chili. Jos ei ole tarpeeksi tulista, lisää vielä chilijauhetta. (Heh heh.) Ripottele päälle silputtu korianteri ja kärsi!
Omalla vastuulla! Hauskaa vappua!
