Suomalaista kasvisruokaa, ajattelin. Alusta asti itse tehtynä, check. Gluteenittomana, check. Lähiluomuna… no… ei ihan. Mutta sekin on täysin tehtävissä. Gastrodonna tilasi kasvispihvejä jo tuolla Malesian kohdalla ja Gastrotintti ja Gastrotirppa eivät osaa sanoa ”ei” ranskalaisille perunoille, varsinkaan jos ne on kotona kahteen kertaan uppopaistettu ja tarjoillaan kotitekoisen ketsupinkaltaisen kastikkeen kanssa. Juurespihveille heillä ei ollut mitään vaikeuksia sanoa ei, joten otsikko selittynee sillä.

Ei kuulosta monimutkaiselta, mutta kun ruokaa tekee kunnolla alusta asti ja niin että sitä riittää seuraavalle päivällekin, muuttuu homma työlääksi. Siitä kun veitsi haukkasi ensimmäisen kerran sipulia, kesti reilu pari tuntia siihen että ruoka oli pöydässä. Onneksi koko aika ei ollut aktiivista, mutta ei siinä ehtinyt paljoa huilailla. Eikä tuohon aikaan laskettu keittiöön muodostuneen kaaostihentymän entrooppista kuritusta.
           En ollut aiemmin tehnyt gluteenittomia juurespihvejä, joten homman kelailu piti aloittaa loikasta tuntemattomaan. Vehnäjauhoja kuitenkin käytetään kasvispihveissä juuri sen takia että gluteenin sitko sitoo pihvin kasaan. Onneksi Gastrodonnan kaapista löytyi gluteenittomia korppujauhoja, joihin on lisätty psylliumia, ksantaania tai jotain muuta esoteerista sitkonkorviketta keliaakikkojen maagisesta apteekista. Donnan apu tässä osoittautuikin aika olennaiseksi, kun muuten olisimme varmaan syöneet paistettua raastetta. Lopulta kaikki meni paremmin kuin hyvin. Pihvit pysyivät kasassa kuin gluteenilla liimatut ja perhe sai taas maukkaat kasvisöverit ja pyöri onnellisena kohti ruokalepoa.  Hyvää tulee kun tekee pieteetillä.

Juustoisia juurespihvejä, ranskalaisia ja tomaattikastiketta 4-6:lle.

Tee ensin tomaattikastike, joka kuitenkin hautuu pari tuntia, sillä välin on hyvä työstää raastettavia ja leikattavia juureksia. Näperreltävää riittää.

Tomaattikastike:

• 1kg tomaattimurskaa (2prk)
• 3 kypsää tomaattia kannat poistettuna
• 2 sipulia
• 5 kynttä valkosipulia
• 2 rkl kasvisfondia
• 1 rkl tomaattipyrettä
• 4tl fariinisokeria
• 2rkl balsamicoa
• oliiviöljyä
• suolaa
• 1 tl mustapippuria
• ½ tl savupaprikajauhetta

Valmistelu:

Kuori sipuli ja valkosipuli ja silppua ne. Poista tomaateista kannat ja lohko ne.

Valmistus:

Kuullota sipulit oliiviöljyssä, lisää valkosipulit ja kuullota hetki. Lisää tomaattipyre ja kasvisfondi ja sekoittele hetki. Lisää tomaatit ja pyörittele niitäkin hetki pannussa kunnes rakenne alkaa hajota. Lisää tomaattimurska, 
balsamico, fariinisokeri ja mausteet. Suolaa suht. laimeasti, sillä kastike keittyy vielä kokoon. Laita kansi päälle ja pudota lämpö ykköselle. Hauduta kaksi tuntia. Soseuta sauvasekoittimella ja tarkista suola. 

Vinkki:

Tämä kastike toimii tällaisenaan aivan törkeän hyvin pastan kanssa. Tätä vaan ja tuoretta parmesaania päälle ja ateria on sillä selvä. Myös pizzan kastikkeena omaa luokkaansa. Jos totta puhutaan, tätä ruokaa tehtiin enimmäkseen tämän tomaattikastikepohjan takia. Tästä tehdään loppuviikon pastat, mutta tämä myös pakastuu näppärästi. Pizzaperjantaista tulee entistä parempi kun tätä on pakkasessa.

Kasvispihvit:

• 500g bataatti
• 2 porkkanaa
• neljä pientä perunaa
• 1/4 lanttu
• 1 sipuli
• 3 kynttä valkosipulia
• 2tl kuivattua timjamia
• 3 munaa
• 1dl emmentalia
• 1dl parmesaania
• 0.5dl (gluteenittomia) korppujauhoja
• 1dl maitoa
• ½tl suolaa
• 1tl mustapippuria
• ½tl paprikajauhetta

Valmistelu:

Kuori bataatti, perunat, porkkanat, lanttu, sipuli ja valkosipuli. Raasta kaikki hienoksi. Turvota korppujauhoja 15 minuuttia maidossa. Sekoita kulhossa juuresraasteet, mausteet, juustoraasteet ja kananmunat. Sekoita taikinaksi.

Valmistus:

Paista pannussa voissa miedolla lämmöllä 4-5 puoleltaansa kunnes pihvit ovat ruskistuneet.

Kotiranskalaiset:

1.5kg jauhoisia perunoita
4l uppopaistoöljyä

Valmistelu:

Kuori perunat ja leikkaa ne tikuiksi. Huuhtele ne veden alla ja taputtele pyyhkeellä kuivaksi.

Valmistus:

Kuumenna uppopaistoöljy kattilassa 180 asteeseen ja paista perunat pienissä erissä muutama minuutti kerrallaan kunnes ne ruskistuvat reunoistaan. Valuta perunat lävikössä ja kuumenna öljy 200 asteeseen. Paista perunat uudestaan, tällä kertaa kullanruskeiksi. Siinä ei mene kauaa näillä lämmöillä. Tällä ranskalaisiin saadaan kunnon rapeus. Valuta ranskalaiset ja nosta talouspaperille. Suolaa maun mukaan. 

Varoituksen sananen:

Jos ei ole öljykeitintä, kannattaa oikeasti olla varovainen. Tämä on varmaan opetettu jo munkkeja kotitaloustunnilla paistellessa, mutta kertaus ei ainakaan polta kämppää. Liedellä öljyn saa syttymään itsekseen jos ei muista tarkkailla lämpötilaa ja öljy pääsee kuumenemaan liikaa. Meillä käytetään nykyään öljykeitintä, mutta ennen hommasta suoriutui käyttäen digitaalista kinkkumittaria ja anturia roikkumassa öljyssä, että osataan paistaa riittävän kuumassa ja hillittää heti kun ollaan parinsadan kuumemmalla puolella. Pelivaraa on öljyissä on, useimmat eivät leimahda alle 250 asteen, kun useimmat frittiruuat paistellaan kuitenkin tuossa 180-200 astetta välillä. 
           Useimmille on myös ilmiselvää, ettei kuumaan öljyyn saa kaataa vettä. Niille joille se ei ole, sanotaan vielä kerran nyt näin että kun kaksisataa (200) asteiseen öljyyn päätyy kylmää vettä, tai ylipäänsä vettä, se alkaa kiehua räjähdysmäisesti. Samalla levittäen tuon infernaalisen kuuman hiilivedyn joka paikkaan, sieraimista sukukalleuksiin, eikä ole kivaa. Varsinkaan jos sattuu käymään niin onnettomasti että öljy syttyy ensin palamaan ja päätät yrittää sammuttaa sitä vedellä, silloin leviää liekehtivä inferno koko keittiöön.  Rasvapalo sammutetaan TUKAHDUTTAMALLA. Kokeile ensimmäiseksi kattilankantta.