Gastrodontti tutkii: Avokado

Ajattelin alunperin kirjoittaa Meksikon kohdalla guacamolen pohjustukseen vähän avokadoa ja mennä siitä reseptiin mutta paljastui että tämä hedelmä vaatii oman lähestymisensä. Sen verran mielenkiintoinen muinaishedelmä on tämä avokado.

Avokado, asteekit ja jättiläisnisäkkäät

Avokadon (persea americana) syöminen on lähtöisin jostain päin Väli-Amerikkaa noin 7000-8000 eaa. tienoilta. Jokainen maa Meksikon ja Kolumbian välisellä kannaksella pitää avokadoa lähes kansallishedelmänään, joten jokainen koettaa väittää sitä omakseen. Vanhin tämänhetkinen löydös on Coxcatlan luolasta, Tehuacanin laaksosta Meksikosta josta on löydetty alueen varhaisten intiaanien asumuksesta kivettynyt avokadonkivi. Samankaltaisia, mutta vähän nuorempia löytyy joka puolelta Mexicosta Bogotaan. Kyse on kansallisesta ylpeydestä.

Keskustelu on joka tapauksessa hivenen turha, koska fossiilien perusteella voidaan osoittaa että avokadon kantaisä on on jo miljoonia vuosia vanha. Silloin vain ei ollut intiaaneja syömässä niitä. Evoluutiobiologit ovat sitä mieltä että se on kehitynyt vastavuoroisesti (eli koevolvoitunut) yhdessä nyt jo sukupuuttoon kuolleen megafaunan kanssa. Yhdysvaltalaisen Smithsonian-instituutin mukaan criollo-avokado, eli villiavokado jota edellen kasvaa Meso-Amerikassa on ollut täydellistä ravintoa alueella jokunen miljoona vuotta sitten asustaneille jättiläisnisäkkäille kuten jättiläislaiskiaisille ja gomfoteereille eli alkunorsuille.

Villiavokadossa on ollut oikeastaan verrattain vähän syötävää, mutta siinä on ollut valtava, melkein koko hedelmän kokoinen siemen joka on ollut täynnä jättiläiseläimille hyödyllisiä kivennäisiä ja helppo välipala. Iso eläin, iso siemen. Iso eläin kuljettaa siemenen kauemmas kuin pieni eläin. Erikoisen evoluutiokummajaisen avokadosta tekee se, että sen siemen on myrkyllinen kaikille paitsi megafaunalle, joiden elimistössä jylläsi entsyymejä, jotka pilkkoivat nämä myrkyt. 13000 vuotta on ehtinyt kulua megafaunan sukupuutosta, eivätkä avokadot ole olleet moksiskaan siitä ettei enää mikään eläin kuljeta niiden siemeniä, vaan ne putoavat puun juurelle ja uudet versot joutuvat kilpailemaan isäntäpuun kanssa. Tiedemiehet eivät vieläkään ymmärrä miksei avokado kuollut sukupuuttoon. Ihminen kuitenkin helpotti avokadon ahdinkoa jalostamalla siitä lihaisamman lajikkeen joka soveltuu paremmin ihmisravinnoksi. Tosin siemen on edelleen myrkyllinen. Meksikolainen kansanlääke rottaongelmaan on syötti jossa on sekaisin raastettua juustoa ja raastettua avokadonsiementä.

Avokadon ihmisravinnoksi käyttö alkoi siis ehkä Tehuacanin laaksosta, mutta sen jalostuksen ja viljelyn on todettu alkaneen jo 5000eaa. Chan Chanista joka oli esi-inkalainen kaupunki nykyisen Perun alueella. Sieltä tapa on sittemmin levinnyt joka puolelle Latinalaista Amerikkaa. Inkamuumioiden joukosta on löydetty vuodelta 750eaa. muumiolle matkaevääksi laitettuja avokadoja, joista vain siemen on säilynyt. Vanhin jalostetun avokadon siemen joka Meksikosta on löydetty on vuodelta 500eaa. Avokadolla on ollut Meksikon alueen kansoille tärkeä merkitys. Olmeekit ja Mayat söivät sitä, mutta etenkin pohjoisempana asuneet asteekit söivät sitä paljon. Asteekkien ruokavalio oli muuten vaarallisen vähärasvaista ja avokadosta he saivat elimistön kipeästi tarvitsemia rasvahappoja.

Avokado on muutenkin käsittämättömän terveellinen hedelmä. Siinä on 60% enemmän kaliumia kuin banaanissa. Siinä on tuoreena öljyä josta yli 70% on monityydyttymätöntä (eli sitä hyvää rasvaa). Avokadossa on myös rasvaa enemmän kuin missään muussa hedelmässä. Avokadossa on myös melkein kolme kertaa enemmän proteiinia kuin muissa hedelmissä. Avokadossa on hillitön määrä vitamiineja ja mineraaleja mm. C, E, K, B-6, riboflaviini, niasiini, folaatti, pantoteenihappo, magnesium ja kalium. Sen lisäksi avokado on hyvä luteeinin, betakaroteenin ja omega-3 rasvahappojen lähde. Siinä on myös paljon kuitua, joten se on hyväksi myös ruuansulatukselle. Mieletön hedelmä.

Hedelmän nimi avokado tulee asteekkien puhuman nahuatlin kielen sanasta ahuácatl joka tarkoittaa ihan oikeasti ’kives’ tai ’kivespuu’ koska kyllähän avokado nyt näyttää vähän siltä kasvaessaan pareittain samassa oksassa. Asia mikä ei tule koskaan jättämään minua rauhaan on se, että ’guacamole’ on espanjalaistunut versio nahuatlin kielen ahuacamolli sanasta joka sananmukaisesti tarkoittaa ’kiveskastike’. Asteekit liittivät avokadoon samasta syystä paljon mielenkiintoisia seksuaalisia merkityksiä. He mm. uskoivat että avokado toimii potenssilääkkeenä ja afrodisiakkina. Avokadon poimiminen oli miesten työtä. Korjuuaikaan kylän naisten tuli pysytellä sisätiloissa seksuaalisen epäpuhtauden pelossa. Luultiin että niin suuri määrä avokadoa samassa paikassa saa naiset lähtemään ihan totaalisen lapasesta. Mielenkiintoisesti tämä sama stigma säilyi Meksikossa vielä pitkälle espanjalaisten saapumisen jälkeen. Mainostajat käyttivät tätä ilmiötä hyväkseen Meksikossa vielä 1950-luvulla. Mitä kaikkea voikaan myydä naiselle joka ei saanut poistua kotoaan?

Avokadon hidas maailmanvalloitus

Espanjalaiset rakastuivat avokadoon aivan totaalisesti. Ja varsinkin guacamoleen, jonka reseptin oppivat asteekeilta. Alkuperäiseen intiaanireseptiin oikeastaan lisättiin ainoastaan korianteria, valkosipulia ja limettiä jotka kaikki olivat Vanhasta maailmasta tuotuja raaka-aineita. Pahaksi onneksi avokado ei säilynyt merimatkaa Eurooppaan saakka. Se on kuvailtu ensimmäisen kerran vuodelta 1519 peräisin olevassa löytöretkeilijä Martín Fernández de Encison reissuaan kuvailevassa kirjassa. Myöhemmiltä vuosisadoilta siitä on lukuisia yksittäisiä mainintoja, mutta se levisi maailmalla poikkeuksellisen hitaasti.

Espanjalaiset keksivät vuonna 1601 kuljettaa kokonaisia avokadopuita Atlantin yli, jolloin yksittäisiä puita saatiin kasvamaan Espanjan eteläosiin, mutta koska avokado on ilmastollisesti niin kranttu hedelmä kasvattaa, siitä ei ollut viljelykasviksi asti. 1600-luvulla sitä kasvatettiin Meksikon lisäksi lähinnä Karibianmeren saarilla. Ensimmäisen kerran termi ’avokado’ mainitaan vuodelta 1669 irlantilaisen botanistin Hans Sloanin jamaikalaisia kasveja käsittelevässä kirjassa.

Vuonna 1750 espanjalaiset saivat avokadon kasvamaan Indonesiassa. Yhdysvaltoihin avokadoa istutettiin Floridaan, Kaliforniaan ja Hawaijille 1800-luvulla, mutta sitä ei osattu oikein syödä missään muualla kuin näissä osavaltioissa. Australiaan avokado löysi vasta 1900-luvun alussa ja Espanjalaiset oppivat viljelemään avokadoa vasta 1970-luvulla kun keksivät että Iberiastakin löytyy parista paikasta sopiva mikroilmasto joka kelpaa avokadolle. Yli 90% kaikista espanjan avokadoista kasvatetaan Malagan Axarcuiassa ja Granadan kohdalla Välimeren rannikkoa. Suurin osa Suomessa syötävistä avokadoista on espanjalaisia, koska ne eivät edelleenkään tahdo kestää merimatkaa Meksikosta.

Mistään en löytänyt tarkkaa tietoa siitä milloin avokado on tullut Suomeen, mutta ei sitä vielä 90-luvulla Suomessa tunnettu. Korjatkaa jos olen väärässä. Itse muistan ensimmäisen kerran tutustuneeni avokadoon vasta 2000-luvulla. Suomalaiset oppivat syömään sitä kunnolla vasta avokadopastan yhteydessä ei niin kovin monta vuotta sitten, mutta sen jälkee sen suosio onkin räjähtänyt. Avokadon suosio on myös jyrkässä kasvussa ympäri maailmaa. Nyt myös Kiina on keksinyt hedelmän ja kysyntä on huimassa kasvussa. Meksiko on edelleen ylivoimaisesti suurin avokadon tuottajamaa. Siellä tuotetaan vuosittain 2 miljoonaa tonnia avokadoa, mikä on yhtä paljon kuin viiden seuraavaksi suurimman avokadomaan tuotanto yhteensä. Espanjan tuotanto on vain 91 tuhatta tonnia vuosittain.

Nimi avokado muuten vakiintui Kalifornian avokadoyhdistyksen avustuksella vasta vuonna 1915. Siihen asti rakkaalla lapsella oli vielä monta nimeä. Espanjalaiset kutsuivat sitä nahuatlista periytyneellä nimellä aguacate, englantilaiset vääntivät sen muotoon avogato, tai virheellisesti avogato–pear eli avogato-päärynä. Siitä laiskat kielenkäyttäjät saivat sen muunnettua muotoon alligator pear eli alligaattoripäärynä, millä sitä on koetettu markkinoida myös Suomessa joskus kauan sitten. Yhdysvalloissa George Washingtonin vierailtua Barbadoksella maistamassa ’agovago-päärynöitä’ vuonna 1751, sekin nimi tarttui kansaan. Ranskassa siitä käytetään sanaa avocat, joka sattumalta tarkoittaa myös ’lakimiestä’, joten luonnollisesti tämä merkitys on tarttunut useisiin muihinkin kieliin muodossa lakimiespäärynä kuten saksan Advogato-Birne, tanskan advokat-pære, ja Hollannin advocaatpeer. Ehkä ihan hyvä että käsitys on vakiintunut.

Avokado ruuassa

Avokadolla on monta käyttötapaa, mutta toisaalta se ei kestä kuumuutta, joka hieman rajoittaa sen käyttöä. Kuumuus aiheuttaa avokadossa kemiallisen reaktion joka tekee siitä syömäkelvotonta. Tosin Hass-lajike kestää jonkin verran kuumaa. Paradoksaalisesti siitä tulee loistavaa öljyä, sillä avokadoöljyn liemahduspiste on todella korkea joten sillä voi paistaa asioita todella kuumassa. Avokado on myös altis entsyymitummumiselle, eli sen kun jätät leikkaamisen jälkeen suojatta, entsyymit tummentavat avokadon malton ruskeaksi. Makuun se ei suuremmin vaikuta, mutta ulkonäköön sitäkin enemmän.

Asteekit söivät sitä guacamolea muistuttavassa muodossa ja salaattien ohella se onkin avokadon yksi yleisimmistä käyttötavoista. Aasiassa, Filippiineillä, Indonesiassa ja Vietnamissa sekä Intiassa etenkin Keralassa ja Karnatakassa se on tavallinen pirtelön raaka-aine. Maitoa, sokeria ja avokadopyrettä, siinä se. Vähän ehkä toista Meksikon herkkua, suklaata siirappina mukaan ja herkku on valmis. Avokadosta tulee myös loistavaa jäätelöä, jonka voi valmistaa ihan kotioloissakin, koska avokadon rakenne estää maitoa jäätymästä samalla tavalla kuin se yleensä jäätyisi kimpaleeksi. Kermaa, sokeria ja kypsää avokadoa vatkataan yhteen ja laitetaan pakkaseen, parin tunnin välein käy pakastimella sekoittamassa sitä niin illalla on jo jäätelöä. Sitä voi sitten maustaa vaikka tuoreilla yrteillä, kuten basilikalla joskin yrtit kannattaa silputa joukkoon jo ennen pakastamista.

Espanjan valtapiiriin kuuluneissa maissa avokado yleensä syödään suolaisena ruokana, niinkuin guacamolena tai suolaisina majoneesinkorvikkeina liharuuan lisukkeena, salaateissa tai sellaisenaan voileivän päällä. Meksikossa siitä tehdään usein myös kylmää sosekeittoaPortugalin entisissä alusmaissa avokado syödään lähes poikkeuksetta makeina herkkuina, kuten murskattuna ruokosokerin ja limetin kanssa tai taateleilla täytettyinä jälkiruokina.

Japaniin avokado ei ole päätynyt ja tuntemamme avokadosushi on tavallaan lähtöisin Kaliforniasta, jossa on merkittävä japanilaisvähemmistö ja paljon avokadoja. California Roll ja Avocado Roll jotka ovat niittäneet paljon suosiota maailmalla ja joidenkin mukaan jopa aloittaneet maailmanlaajuisen sushibuumin ovat kuuluisimmat avokadosushit, jotka tosin on peräisin Vancouverista, Kanadasta. Sushikokki Hidekazu Tojo kehitteli ne ravintolassaan Vancouverissa 70-luvulla ja kutsui niitä ’Kalifornia-rulliksi’ vain koska niiden avokado oli Kaliforniasta. Nykyisin Kalifornia ottaa kunnian keksinnöstä mielellään.

Suomessa avokado on jo jonkin aikaa ollut todella trendikästä. Vuonna 2013 Suomen googlatuin resepti oli ravintoloitsija Alexander Gullichsenin kehittelemä avokadopasta joka räjäytti avokadon suomalaisten tajuntoihin. Resepti itsessään on esimerkki siitä että yksinkertainen on kaunista. Sen jälkeen avokadoa on arvostettu superfoodina jopa täällä pohjoisessa. Vuonna 2012 suomeen tuotiin n. 2000 tonnia avokadoa. Vuonna 2013 luku oli yli 4000 tonnia ja vuonna 2017 ja 8500 tonnia. Viime vuoden lukuja en ole löytänyt mistään. Twitterin trendihipsterit olivat viime vuoden loppupuolella sitä mieltä että avokado alkaa olla out ja jotain muuta mielenkiintoista on tulossa, mutta koska koko suomi on oppinut syömään avokadoa, sen tuonti tuskin on kääntymässä laskuunkaan.

Avokadon kääntöpuoli

Avokadossa on sellainen arveluttava puoli, että se on todella paljon vettä vaativa hedelmä. Avokadokilon kasvattamiseen kuluu kaksi kuutiota vettä. Eli painomitoissa kiloa avokadoa varten tarvitaan kaksi tonnia vettä. Sen lisäksi tarkkaan rajattu ilmastolokero jossa avokado kasvaa sijaitsee useimmiten juuri niillä alueilla missä vedestä on pulaa. Lisääntynyt kysyntä on johtanut monin paikoin vesipulaan. Esimerkiksi Perussa Ican aavikkolaaksossa, jossa sataa keskimäärin muutama milli vuodessa kasvatetaan valtavasti avokadoa. Kaikki maanalaisella kastelulla. 50 vuotta sitten pohjavesi oli kuuden metrin syvyydessä, mutta nykyisin kasteluvesi pumpataan yli sadan metrin syvyisistä porakaivoista ja laaksossa sijaitsevassa Tampereen kokoisessa kaupungissa vettä saadaan hanoista ainoastaan tunti päivässä. Pohjaveden ylikäyttö piinaa myös Chilessä sekä Meksikossa. Tilanteen odotetaan pahenevan avokadon maailmankysynnän kasvaessa kehittyvien maiden löytäessä alligaattoripäärynän ihanuuden.

Siellä missä ei ole kuivaa on sademetsää. Monessa paikassa metsää kasketaan avokadolehdoiksi, jos nyt ei samaa tahtia kuin Brasilia Amazonia soijaa varten, mutta merkittävissä määrin. Huolestuttavaa on että laittomat hakkuut kohdistuvat myös eroosion estämiseksi tarkoitettuihin vuorenrinnemetsiin vailla tietoa kestävästä kehityksestä. Myös huumekartellit ovat intoutuneet avokadonviljelijöiden riesaksi. Meksikon ja Yhdysvaltojen kiihdytettyä huumeiden vastaista sotaa Meksikossa, huumekartellit ovat päättäneet leventää leipäänsä valtaamalla avokadoviljelyksiä. Tämä tapahtuu samoilla brutaaleilla kartellimenetelmillä, suojelurahan kiristyksellä, kidnappauksilla ja murhilla. Tietotaito kartelleilla jo on, mutta avokadon viljely ei ole laitonta toisin kuin kokapensaan. Avokadokartellit eivät myöskään tunne huonoa omatuntoa kasvinsuoja-aineiden luvattoman runsaasta käytöstä joka saastuttaa pohjavesivarantoja ja vaarantaa paikallisten terveyden.

Näille varjopuolille vastapainoksi löytyy myös valoa tunnelin päästä. Meksikossa paikalliset viljelijät ovat lyöttäytyneet yhteen ja hakeneet joukolla fairtrade-merkkejä avokadoilleen, jota kartellikasvatetut avokadot eivät saa. Sen lisäksi käynnissä on useita ohjelmia avokadon eettisen kasvatuksen lisäämiseksi joka puolella avokadon kasvualueita. Suomessakin sekä S- että K-ryhmä ja myös Lidl vahtivat tarkkaan kasvatuksen vastuullisuutta ja katkaisevat hankinnan jos siinä ilmenee ongelmia. Espanjassa ongelmia on vähemmän, mutta myös Perulaisia avokadoja tuodaan suomeen. Näiden oloja tarkkaillaan jatkuvasti. Syökää siis, mutta vastuullisesti.

kuvat:
DepositPhotos
Gastrodontti
Megatherium : Nobu Tamura email:nobu.tamura@yahoo.com http://spinops.blogspot.com/  [CC BY-SA 4.0]
Avocado ahuactl : Nsaum75 at English Wikipedia [CC BY-SA 3.0 (https://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0)]
Avkadontaimi : Mark Hofstetter [CC BY-SA 3.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/)]