Historiaa ja katuruokaa Penangista.

Ruuastaan tunnettu Penang on saari Malakan salmessa. Se sijaitsee Malakan niemimaan luoteiskulmassa, lähellä Thaimaan rajaa. Saarta on kutsuttu nimellä Orientin Helmi ja sen pääkaupunki on Brittiläisen Imperiumin jäljiltä George Town, mutta yleensä puhutaan vaan Penangista.  Se on Malesian ainut osavaltio, missä malaijit ovat vähemmistössä ja tämä näkyy saaren ruokalistoissa. Saaren malaijinkielinen nimi Pulao Pinang tarkoittaa ”betelpähkinäsaarta” Sen on ensimmäisen maininnut kiinalainen muslimilöytöretkeilijä Zheng He, joka oli muuten siinä määrin eri sortin löytöretkeilijä kuin eurooppalaiset, että ansaitsee omat kappaleensa.

Siinä missä Kolumbus lähti etsimään meritietä Intiaan vuonna 1492, Zheng He  teki 7 löytöretkeä vuosina 1405-1433 ja kierteli Kaakkois-Aasian meriä päätyen Intiaan ja itäiseen Afrikkaan asti. Siinä missä Kolumbus oli liikkeellä neljällä karrakilla jotka olivat n.25 metrisiä, Zheng He:n laivastoon kuului 65 aarrelaivaa joista isoin oli 127 metriä pitkä ja 52 metriä leveä ja loputkin päälle satametrisiä. Näiden lisäksi reissussa oli mukana 190 pienempää laivaa ikäänkuin tukijoukkoina. Miehistöä oli kiinalaisen historiankirjoituksen mukaan reissussa mukana jopa 28000 miestä. 

Tarkkaa tietoa ei ole, kuinka kaukana Zheng He matkoillaan kävi, mutta epäillään että hän olisi ainakin kiertänyt Hyväntoivonniemen ja vieraillut Atlantilla asti. Jotkut arvelevat Zheng He:n päätyneen jopa Amerikkaan 70 vuotta ennen Kolumbusta. Arkeologista aineistoa väitteen tueksi ei ole löytynyt, mutta toisaalta venetsialainen munkki ja kartanpiirtäjä Fra Mauro kertoi nähneensä 1420-luvulla kuvauksien mukaisia laivoja Atlantilla, joten väitteissä saattaa ainakin osittain olla perää.

Zheng He kävi kauppaa mukanaan olleilla aarteilla ja jakoi runsaasti lahjoja saadakseen kohtaamansa hallitsijat myötämielisiksi. Diplomatia tuntui toimivan, mutta mukana ollut miltei 30000 miehen armeija lienee ollut osana hyvin sujuneisiin neuvotteluihin.

Joka tapauksessa sälli oli kovan luokan löytöretkeilijä, jolla on ollut Kaakkois-Aasiassa suuri merkitys. Indosian muslimioppineet antavat Zheng He:lle kunnian islamin levittämisestä alueelle. Vastapainoksi mainittakoon, että Indonesiassa vaikutti myös pitkään kultti mikä palvoi Zheng He:tä itseään. Ympyrä sulkeutuu, sillä Penangin saaren nykyasutuksen katsotaan syntyneen nimenomaan helpottamaan Zheng He:n aarrelaivaston kauppaa Malakan niemimaata hallinneen sulttaanin kanssa. Tältä harharetkeltä siis takaisin päivän aiheeseen Penangiin.

Penang – suurvaltojen sulatusuuni

Penangissa on ollut kiinalaisia Ming-dynastian ajoista asti ja kun aluetta hallinnut sultanaatti vuokrasi saaren Englannin Itä-Intian Kauppakomppanialle 1786, alkoi tapahtua. Brittiläinen Imperiumi oli muutama vuosi aikaisemmin menettänyt Pohjois-Amerikan siirtokuntansa kun Yhdysvallat syntyi ja britit päättivät kokeilla kolonialismia Aasiassa. Penangista tulikin Brittien ensimmäinen siirtokunta Kaakkois-Aasiassa. Teknisesti ottaen Kauppakomppania hallitsi Salmisiirtokuntia joihin kuuluivat Penangin lisäksi etelämpänä sijainneet Malakka ja Singapore, mutta 1800-luvulla Britannia otti siirtokunnan haltuunsa ja siitä tuli perinteinen kruununsiirtomaa. Brittiläinen Imperiumi valtasi 1900-luvulle tultaessa koko Malakan niemimaan ja perinteiset rajat hämärtyivät.

Toisessa maailmansodassa Japani vielä valtasi Penangin ja sotki pakkaa entisestään. Toisen maailmansodan aikana saarella toimi saksalainen sukellusvenetukikohta ja sodan aikana kaupunkiin saapuneita saksalaisia jäi saarelle siinä määrin että kulttuurilliset vaikutteet näkyvät. Sotien jälkeen Penang päätyi osaksi Malesian valtiota, mutta historia tuntuu saarella vahvasti. Brittiläisen Imperiumin hallitessa Penangia saarelle muutti paljon intialaisia Brittiläisestä Intiasta ja kaikkialta Imperiumin alueelta. Saarella näkyvät ja tuntuvat voimakkaimmin kiinalaiset, intialaiset ja länsimaiset vaikutteet myöhempien malaijilaisten piirteiden lisäksi.

Brittiläisenä siirtomaana Penangin suurimpia vientituotteita olivat pippuri ja muut mausteet, oopiumi, betelpähkinä ja tina, mutta näinä päivinä Penang tunnetaan ehdottomasti katuruuistaan, joissa yhdistyvät kaikkien kulttuurien ruokaperinteet. Ainutlaatuisen sekava historia on mahdollistanut ainutlaatuisen ruokakulttuurin joka eroaa selvästi muusta malesialaisesta. Yhdistävää tekijää on mahdoton löytää, sillä Penangissa liikkuessaan kadut ovat täynnä ruokakaupustelijoita, jotka myyvät tuhatta ja yhtä erilaista ruokaa matkailijoille. Saari on saanut nimen ”Ruokaparatiisi” ja monet tv-kokit ovat tehneet ohjelmaa Penangin katuruuista, mutta siellä on vieraillut paljon muitakin nimekkäitä ihmisiä Kuningatar  Elisabet II:sta lähtien. Yahoo! Travelin mukaan Penang on yksi 10:stä saaresta millä pitää vierailla ennen kuolemaansa. Itse en ole Penangilla vielä päässyt käymään, mutta listalla on. Voin kuitenkin esitellä muutaman kuuluisimman ruokalajin, mitä sieltä on maailmalle levinnyt.

Penang Laksa – Kaakkois-Aasian kalanuudelikeitto

Assam laksa tai Penang laksa. Riisinuudeleita, kalaa, katkarapua, chiliä ja tamarindia. Tulinen ja todella hapan. Sana ”Assam” tarkoittaa Sana ”Laksa” tulee todennäköisesti Sanskritin sanasta ”Laksha” joka tarkoittaa ”monta” ja viittaa raaka-aineiden paljouteen mitä tähän ruokaan tulee. Assam laksan ainekset ovat Suomessa kiven alla. Edes hyvin varustetuista etnokaupoista ei saa kaikkia aineksia mitä tähän ruokaan tulee, sen verran vahvasti paikallisista ihmeaineista se on tehty.

Tätä keittoa syödään joka puolella Kaakkois-Aasiaa aina vähän eri reseptillä. Penangilla se tehdään paikallisesta makrillista, mutta suomalainen versio syntyy mukavasti kuhasta tai siiasta. Tärkeimpänä piirteenä ruokaan tulee tamarindia, mistä keitto saa happaman makunsa. Penangin Laksasta usein löytyy myös sitruunaruohoa, kurkkua, sipulia, chiliä, kiinankaalia tai lehtisalaattia, ananasta ja mintunlehtiä ja inkiväärinversoja. Tietysti täytyy muistaa, että laksoja löytyy Penangilta yhtä monta kuin on katukauppiaitakin.

Malesiassa syödään myös meikäläiseen keittiöön helpommin taipuvaa ruokaa nimeltä Laksa Lemak, eli kookosmaito-laksa. Sen ainekset löytyvät ovat enimmäkseen lähikauppatavaraa. Sen voi tehdä suomalaisesta kalasta, kasviksista tai kanasta ja kyllä meinaan on hyvää suomalaiseenkin makuun. Tästä tulee sopivasti postaus huomenna. Tämän päivän herkuksi tarjoillaan kanaa satay.

Satay-vartaat eivät ole lähtöisin Malesiasta, vaikka niitä siellä syödäänkin. Tällä nimellä ja maapähkinäkastikkeen kanssa tarjoiltuna ne on kehitelty ihan naapurustossa, Indonesian Jaavalla, mutta niiden alkuperä johtaa meidät takaisin löytöretkeilijä Zheng He:n jäljille. Vartaassa kypsennetty liha on lähtöisin Lähi-idän kebabeista ja on kulkeutunut muslimipyhiinvaeltajien mukana ensin mogulien Intiaan ja sieltä Indosian muslimien mukana Kaakkois-Aasiaan. Vasta Indonesian seudulla keksittiin tarjoilla se maapähkinäkastikkeessa ja klassikko oli syntynyt.