Vahingosta syntynyt helmi
Tein lihakeiton hitaasti hauduttamalla niinkuin pitääkin. Ajattelin tehdä ihan perinteisen lihakeiton, mutta pienoisen keittiöepäonnistumisen jälkeen muunsin reseptin joksikin ihan muuksi, josta tuli loppupelissä aivan käsittämättömän hyvää.
- 700g karjalanpaistilihaa
- 9 perunaa
- 4 porkkanaa
- ½ juuriselleri
- 4 kynttä valkosipulia
- 1 iso sipuli
- 1 kasvisliemikuutio
- 1 lihaliemikuutio
- 1 tlk tomaattimurskaa
- 1 laakerinlehti
- 1 timjaminoksa
- 5 maustepippuria
- 10 mustapippuria
- 1 rkl juoksevaa hunajaa
- tuoretta lehtipersiljaa
- tuoretta basilikaa
- (parmesaanin kanta)
- voita
Valmistelu:
Ota karjalanpaistilihat huoneenlämpöön. Kuori ja pilko sipulit ja murskaa valkosipulit. Kuori ja kuutioi perunat, porkkanat ja selleri (näistä porkkanat kaikkein pienimmiksi).
Valmistus:
Ruskista lihat voissa valurautapadassa. Rouhi mukaan vähän mustapippuria. Lisää vettä niin että lihat peittyvät. Kuumenna kiehuvaksi ja kuori päältä pintaan nouseva verivaahto. Kun vaahtoa ei enää nouse, lisää litra vettä ja heitä sekaan liemikuutiot, pippurit, timjaminoksa ja laakerinlehti. Laita lämpö pienimmälle. Kuullota erillisessä pannussa sipuli ja valkosipulit ja lisää pataan. Anna hautua noin kaksi tuntia. Lisää tomaattimurska, hunaja ja juurekset. Tässä vaiheessa porisemaan kannattaa laittaa myös parmesaaninkanta jos sattuu löytymään. Nosta lämpötilaa ja anna kiehua kunnes juurekset ovat kypsiä. Ongi juustonkanta ja laakerinlehti keitosta. Lisää silputut yrtit viimeisenä. Tarkista suola ja pippuri. Lisää tarpeen vaatiessa.
Ruuan syntysanat:
Ilman kivensirua simpukan ikenissä ei syntyisi helmiä. Joskus virheestä syntyy herkkuja. Niin kävi tällä kertaa. Laiskana kokkina päätin pilkkoa sipulit ja valkosipulit sauvasekoittimen mukana tulleella kätevällä silppurilla. Tein sitten vasemmalla kädellä samaan aikaan jotain muuta ja tuloksena olikin sipulipyrettä. Ei siinä mitään, kuullotin sen pelottomasti niinkuin muutenkin ja kippasin keiton sekaan. Keitto alkoi saman tien näyttää niin epäilyttävältä liemessä lilluvien sipulihitusten ansiosta, että soppa oli samennettava. Siitä siis perinteen selän katkaiseva tomaattimurska, basilika ja parmesaaninkanta. Tuli niin hyvää että taidan tehdä tätä vahinkosoppaa useamminkin.
