maanantai, toukokuu 20, 2024

Oyakodon ja muita japanilaisia ruokasanaleikkejä.

Japanilaisilla on aika hienovarainen ja runollinen tapa nimetä ruokiaan. Kasvojen säilyttämiseen keskittyviltä japanilaisilta tämä on osoitus hienoviritteisestä huumorintajusta. Ruokalajeja ja raaka-aineita on nimetty pitkin historiaa niminllä joissa on salaviisautta tai sisäpiirin merkityksiä. Esimerkiksi hevosenlihaa tarkoittava sana sakuraniku tarkoittaa sananmukaisesti ’kirsikkalihaa’. Nimi on tullut vanhasta japanilaisesta kansanalaulusta jonka sanat käännettynä kuuluvat: ”Miksi ihmeessä sidot hevosesi kukkivaan kirsikkapuuhun, tempoileva hevosesihan ravistelee kaikki kukat mennessään”.

Inarilla on ongelma uppopaistetun tofun kanssa

Uppopaistettuun tofuun kiedottuja vihanneksia sisältävä ruokalaji nimeltä shinoda-maki taas sisältää monimutkaisemman sanaleikin. Shinodan metsä on paikka missä Inari-kami eli kettujen jumala asuu. Inarin lempiruokaa on uppopaistettu tofu eli abura-age, joka muistuttaa väriltään ketun turkkia. Uppopaistettu tofurulla on luonnollisesti siis nimeltään Shinoda-maki.

Tōtomi on ruokalaji johon kuuluu pallokalasashimia ja kalan nahkaa. Tähän liittyvä piilomerkitys on länsimaiselle jo todella esoteerinen.
Tōtomin aluella sijaitsee Hamanakonlahti, jonka maisemat ovat kuuluja japanilaisesta runoudesta joka ylistää Hamanakonlahden tummia mäntyjä ja vaahtopäistä aallokkoa. Pallokalan valkoinen liha edustaa aallokkoa ja tumma kalannahka metsää ja sen lisäksi pallokalan liha on japaniksi nimeltään mi ja iho on kawa yhdessä näistä tulee Mikawa, joka on kaupunki Tōtomin alueella.

Siinä missä edellisissä esimerkeissä sanaleikki on pitkä ja vaikeasti avautuva, osa nimikäytännöistä on brutaalin suoria one-linereita. Samalla tavalla kun keisari Tenmun lihansyöntikieltoa kierrettiin laskemalla jänikset linnuiksi (joita ei ollut kielletty), villisikaa kutsutaan nimellä yama kujira eli ’vuorivalas’, sillä valaan syöminen ei ollut kiellettyä.

Tämän päivän resepti sisältää vitsin hiukan makaaberin puolelta. Oyako donburi eli oyakodon tarkoittaa sananmukaisesti ’äiti ja lapsi riisikulhossa’. Sen pääraaka-aineet ovat kana ja kananmuna. Äiti ja lapsi. Tästä samasta ruuasta on olemassa myös versio tanindon joka tarkoittaa ’muukalaista riisipedillä’, jossa on kanan sijasta possua.

Tänään kuitenkin syödään äiti ja lapsi. Tämä on ruoka josta lapset tykkäävät, tämä on nopea valmistaa ja aika terveellinen jos ei lasketa runsasta sokeria. Mikä saattaa olla syy miksi myös lapset tykkäävät.

Ainekset:

  • 400g kanan paistileikettä
  • 1 sipuli
  • 3 munaa 
  • 2.5dl dashia
  • 2tl miriniä
  • 2rkl sakea
  • 2rkl soijaa
  • 2rkl sokeria
  • 4-5 dl japanilaista riisiä keitettynä.

Valmistelu:

Laita riisi kiehumaan, tee dashiliemin. Mittaa dashi, mirin, sake ja soija kulhoon. Lisää sokeri ja sekoita kunnes sokeri on liuennut. Siivuta keltasipuli todella ohueksi. Vatkaa kananmunat. Leikkaa kana viistosti about viiden sentin siivuiksi. (Japanilaisilla on oma leikkaustekniikkansa tähän, jota kutsutaan sogigiriksi. Siinä leikkuuviilto tehdään loivassa kulmassa viistoon, jolloin saadaan ohut siivu jossa on suuri pinta-ala. Siivu kypsyy nopeasti ja suuren pinta-alan ansiosta se imaisee runsaasti makua.) Siivuta kevätsipuli viistoon niin ohueksi kuin pystyt.

Valmistus:

Ota suuri kannellinen paistinpannu ja levitä sipulisiivut tasaiseksi kerrokseksi pannun pohjalle. Levitä seuraavaksi kerrokseksi kanasiivut. Kaada päälle dashilientä niin että kanat peittyvät. (meillä usein käytetäään kaikki kastike, sillä loppu on hyvä kastike riisille jos sitä jää yli.

Laita levy täysille ja kiehauta. Kun liemi kiehuu, kuori vaahto jos sitä on noussut. Käännä lämpö pienelle ja anna kiehua kannen alla noin viisi minuuttia tai kunnes kana ei enää näytä vaaleanpunaista.

Valuta vatkatut kananmunat tasaiseksi kerrokseksi kanojen päälle. Hauduta miedolla kunnes kananmuna on hyytynyt. (Japanissa tätä syödään juuri  ja juuri jähmettyneen kananmunan kanssa).

Koristele kevätsipulilla ja shichimi tōgarashilla. Nauti.

Itadakimasu!