Muffuletta. Sisilian lahja New Orleansille

Tässä on yksi New Orleansin ikonisimmista voileivistä. Niitä on muitakin, mutta koska historiassa jäimme sopivasti sisilialaisiin niin tämä sopii mainiosti alkupisteeksi. Muffuletta tai Muffuletto (riippuen sisilian aksentista, se voidaan kirjoittaa myös muodoissa muffiletta, mufiletta, muffulettu, muffuletu, muffulitteḍḍu, muffulittuni, mufuletta. Lähde: Lessico etimologico italiano) tarkoitti alunperin Sisiliassa tätä pyöreää seesaminsiemenillä kuorrutettua leipää, mutta New Orleansissa siitä on kasvanut jotakin aivan muuta.

Sisilialaiset leipurit jotka saapuivat New Orleansiin tutustuttivat kaupunkilaiset tähän vehnäleipään jo 1800-luvun puolella. Ranskalaisessa korttelissa ”Pikku Palermossa” oli tavallista herätä aamulla kaupustelevien sisilialaisleipureiden huutoon: ”Muffuletto! Caldo! Caldo!” eli kuumaa muffulettoa. Työssäkävijät ostivat näitä aamiaisleiviksi ja myös lounasravintolat ja ruokakaupat käyttivät samoja leipiä. Sisilialainen muffuletta-leipä oli tuttua New Orleansilaisille.

Kuitenkin oivallus syntyi Signor Salvatore Lupon mielessä, joka pyöritti Central Grocery-ruokakauppaa osoitteessa 923 Decatur Street. Hänen ruokakaupassaan oli kunnon salumeria-tyylinen kestolihatiski ja myös pieni lounasleipiä myyvä voileipätiski. Salvatore kehitteli tämän mielettömän leivän ja alkoi myydä sitä asiakkailleen. Siitä tuli välitön hitti.

Salvatore otti muffuletton ja leikkasi sen vaakasuunnassa halki, latoi sen täyteen italialaista kasvissäilykkeestä ja oliiveista tehtyä salaattia, siivutti salumeriasta muutamaa makkaraa ja juustotiskistä emmentalia ja herranjumalamitäsieltäoikeintulee. Nyt on voileivällä näköä ja kokoa.

Se millä nimellä leipää alunperin myytiin on jäänyt historiaan, mutta jotain leivän suosiosta kertoo se, että pelkkä vehnäleivän nimi on tarttunut tarkoittamaan Salvatore Lupon lounasleipää. Siitä tuli supersuosittua niin raskasta työtä tekevien sisilialaisten rakentajien keskuudessa kuin muiden New Orleansin asukkaiden parissa. Sisilialaiset leipurit ovat sittemmin kadonneet katukuvasta ja ainoastaan tämän kuuluisan herkun nimi muistuttaa näistä värikkäistä ajoista. New Orleansin parhaat Muffulettat saa Central Grocerysta osoitteesta 923 Decatur Street, jossa Salvatore Lupon lapsenlapsi valmistaa edelleen legendaarista New Orleansilaista lounasherkkua.

Muffuletta-voileipä

Amerikkalaisissa ruokaresepteissä on rasittavaa se, että sikäläiset ovat tottuneet pitkälle prosessoituun ravintoon. Useimmissa resepteissä neuvotaan ostamaan muffulettajauhoja (lisää vain vesi) ja valmista giardinieraa purkissa ja muffuletta-oliivisalaattia. Näiden kanssa on pitänyt suorittaa jonkin verran tutkivaa journalismia. Leivän voi oikeastaan aika hyvin korvata vaikka tamperelaisella pyöreällä rievällä, mutta jos haluaa lähteä autenttisen lähteille, tässä on resepti italialaiseen leipään jonka käänsin suomalaisille raaka-aineille sopivaksi. Seuraavaksi oliivisalaattiin tarvittavan giardinieran resepti. Tuo on muuten loistava keksintö muutenkin, terveellistä ja hyvin säilyvää. Välimerellinen kesän maku purkissa.

Edelliset kun on ruksittu listasta sitten päästään itse asiaan. Meitä tamperelaisia onnistaa, sillä kaikki nuo pääraaka-aineet oliivisalaattia ja muffuletta-leipää lukuunottamatta löytyy Kauppahallista. Tämän voi siis ihan hyvin tehdä normaalikinkulla, Snellmannin meetvurstilla ja emmentalilla, mutta parempaa tulee kunnon salumeria-aineksilla.

Ainekset:

• 1 muffuletta-leipä
• 125g prosciuttoa tai capocolloa (jälkimmäistä ei ole löytynyt Tampereeltakaan kuin kerran.
• 125g genovalaista salamia ohuina siivuina
• 125g mortadella-makkaraa ohuina siivuina
• 75g provolone-juustoa (miedompaa, ei picantea) ohuina siivuina
• 50g mozzarellaa ohuina siivuina
• 2.5dl oliivisalaattia
• tuoretta basilikaa

Oliivisalaatti muffulettaan.

• 1 dl mustia kivettömiä oliiveja. (Kalamataa, ei niitä typpihapolla värjättyjä.)
• 1 dl vihreitä paprikatäytteisiä oliiveja, mieluiten italialaisia (Pirkka on kehno korvike)
• 2 rkl kapriksia (mieluiten Pantellerian saarelta ja suolaan säilöttyjä)
• 2 kynttä valkosipulia karkeasti pilkottuna
• 2 pepperoncinia (niitä vihreitä etikkasäilöttyjä chilejä joita aina tulee kebabin mukana, näissäkäin kannattaa Pirkka-versio kiertää kaukaa)
• 2 dl giardiniera-vihanneksia 
• 1tl oreganoa
• ½tl mustapippuria
• 1 rkl balsamicoa
• 1 rkl tuorepuristettua sitruunamehua
• 2 rkl oliiviöljyä 

Valmistelu:

Valuta oliivit, giardiniera, pepperoncini ja purista sitruunamehu. Ravistele kapriksista enin suola pois. Pilko valkosipuli. Heitä kaikki ainekset yleiskoneen silppuriin oliiviöljyä lukuunottamatta ja pyöräytä pariin kertaan että ainekset menevät karkeaksi silpuksi. (Blenderi ei toimi, menee ihan liian muussiksi ja giardinierasta katoaa rapsakkuus. Jos ei ole yleiskonetta, silppua veitsellä) Lisää oliiviöljy. Siirrä kannelliseen astiaan ja laita vähintään muutamaksi tunniksi tai yöksi jääkaappiin tekeytymään.

Muffulettan valmistus

Halkaise leipä vaakatasossa.
Levitä puolet oliivisalaatista pohjapuoliskolle ja puolet yläpuoliskolle. Levitä pohjakerrokseen salaatin päälle tuoreita basilikanlehtiä.

Levitä lihat kerroksittain pohjapuolelle oliivisalaatin päälle ja juustot kansipuoliskolle. Anna oliivisalaatin öljyn imeytyä leipään about viiden minuutin ajan ja kippaa varovasti kansi pohjapalan päälle. Jotkut käärivät leivän vielä kelmuun tunniksi että maut imeytyvät leipään perin pohjin, mutta oma kärsivällisyyteni ei riitä.

Pro tip. Muffulettan voi laittaa muutamaksi minuutiksi kuumaan uuniin paahtumaan jos haluaa lämmintä ruokaa.

Leikkaa leipä neljään osaa, siirrä leipä ääntä kohti ja eikun takaisin Yhdysvaltojen sisällissotaan.

Kuvat:
Central Grocery: Wikimedia commons: No machine-readable author provided. Jan Kronsell assumed (based on copyright claims). [CC BY-SA 3.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/)]